Piirto on kotiutunut oikein hyvin uudelle tallille, eikä kuulemma ollut aiheuttanut ongelmia aamu- ja iltatallilaisten kanssa maanantaina ja tiistaina. Olen ylpeä pojasta, sillä tämä on iso muutos sille, ottaen huomioon, että koko lyhyen ikänsä se on asustanut melko pienillä talleilla, joissa ei paljoa ulkopuolisia liiku. Nyt se tuntuu olevan vaan mielissään, kun tarhan ohi kulkee ihmisiä ja hevosia, joille voi höristä ja joita voi seurailla syömisen ohessa :) Eipähän pääse tylsistymään, kun jatkuvasti ympärillä tapahtuu jotain.
 |
Maanantaina kävin esittelemässä Piirrolle maneesia, joka olikin aivan järkyttävä kokemus sille! Toinen ei ymmärtänyt yhtään, miksi raahasin sen isoon halliin, jossa sen hirnunta vain kaikui, ja peileissä näkyi outo tyyppi aina kun ohi käveli. Laitoin sen siis varmuuden vuoksi liinaan, koska epäilinkin, että se saattaisi esittää jotain sirkustemppuja maneesiin mennessä. Heti kun päästiin sisään, alkoi kaamea, sydäntä särkevä hirnuminen, joka vaan paheni, kun tarhakaveri Milo huuteli ulkopuolelta vastauksia. Piirto kuitenkin hiljeni nopeasti, kun mentiin ensimmäisen peilin luokse, ja se raukka luuli, että siellä oli sittenkin toinen hevonen seurana. Se hörisi ja yritti mennä haistelemaan tuota mysteeriheppaa, mutta eihän siitä mitään tullu. Jouduin lopulta kiskomaan sen peilin edestä pois, muuten se olisi jäänyt loppupäiväksi nuolemaan peiliä.... Pikkuhiljaa se kuitenkin alkoi rauhoittumaan, kun löntysteltiin uraa pitkin ihan rauhassa, ja uskalsin vähän juoksutella liinassakin. Piirto veti muutaman spurtin liinan päässä ja pari pierupukkiakin siltä irtosi, mutta hyvä vaan niin sai päästellä höyryjä, ja pois lähtiessä se olikin paljon rennomman oloinen.
Tiistaina olin päättänyt, etten lykkää selkään nousua yhtään pidemmälle, vaan haluan mahdollisimman pian päästä takaisin kunnolliseen liikutusrytmiin ja kohottelemaan Piirron kuntoa, joka ei ole nyt päässyt kehittymään toivotunlaisesti viime kuukausien huonojen kelien (ja omistajan mukavuudenhalun) vuoksi. Laittelin siis Piirron tallin käytävällä valmiiksi, ja se seisoi ihan nätisti, vaikka toisessa päässä käytävää oltiin klippaamassa toista suokkiruunaa. Pieni hätä tuli vasta, kun kävin hakemassa varustehuoneesta hanskat ja hävisin hetkeksi näkyvistä, jolloin heti kuului pieni kysyvä hirnahdus. Maneesiin päästiin rauhassa, tosin selkäännousussa ei aiemmin opittu paikallaan pysyminen selkään noustessa meinannut millään muistua mieleen ja meinattiinkin kävellä toisen hevosen takamusta päin. Ratsastuksesta ei ole kummempaa sanottavaa, kuin että meni paremmin kuin odotin, sillä olin odottanut kaameaa rodeota ja pukkilaukkaa ympäri maneesia, mutta Piirto oli ennemminkin melko tahmea, kun se keskittyi enemmän ympärilleen katselemiseen, kuin ratsastajaan. Taivuttelin hetken käynnissä ja otin vähän ravia molempiin suuntiin sen verran, että sain sen rentoutumaan vähän, minkä lisäksi vielä nostin molemmat laukat kerran, jonka jälkeen lopeteltiinkin.
Oli yllättävän rankkaa itselle tuo ratsastus, vaikka yhteensä taisin selässä olla noin puoli tuntia. Nyt on kuitenkin jo muutama viikko siitä, kun olen viimeksi ratsastanut kunnolla ja takana oli vielä työpäivä. Taitaa siis sekä hevonen että omistaja tarvita kuntokuuria nyt tähän alkuvuodelle - katsotaan kumman tavoitekunto saavutetaan ensin :D
Nyt tuli taas lähes kuvaton postaus, sillä jostain kumman syystä en saanut parempaa puoliskoani houkuteltua sängyn pohjalta lähtemään kuvaushommiin tallille. Keskiviikkona (eli tänään, kello on jo vaikka mitä..) Taru käy hoitamassa Piirron, ja Tarulla olikin suunnitelmissa tehdä vähän maastakäsittelyhommia Piirron kanssa. Itse saan ansaitun vapaapäivän pitkästä aikaa. Torstaina olisikin sitten tarkoitus ratsastaa ihan kunnolla ja järjestää myös joku kuvailemaan, kun kaksi rapakuntoista tekee kuolemaa kilpahevosten seassa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti