Minut on haastettu

Maiju, Luokki ja satula -blogin kirjoittaja haastoi minut jo jonkin aikaa sitten, mutta en ole saanut vielä vastattua siihen. Nyt on sen aika! Minua ei siis ole aiemmin blogissa haastettu, joten tämä on ainutlaatuinen hetki.

muoks. Blogger lisää jostain syystä ihan randomilla välejä tuonne tekstiin, meni hermot joten antaa olla -.-

Haaste on tällainen:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen

3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille

4. Sitten tulee valita 11 bloggaajaa joilla on alle 200 lukijaa

5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut

6. Ei takaisin haastamista

Tarkoituksena on siis laajentaa lukuluetteloa ja tuoda alle 200 lukijan blogeille näkyvyyttä :)

Tässäpä 11 asiaa minusta

1. Innostun erittäin helposti - oikeastaan mistä tahansa uudesta asiasta - ja kadotan kiinnostukseni yhtä nopeasti, mikäli en nytheti pääse kokeilemaan/toteuttamaan tätä uutta asiaa
2. Rakastan eläimiä ja ahdistun eläinrääkkäys tms uutisista, sen sijaan pystyn huoletta lukemaan murhista yms ihmisiin liittyvistä ikävistä asioista. Tähän liittyen mikä tahansa eläinvauva on maailman suloisin, mutta ihmisvauvat eivät herätä kummoisempia tuntemuksia...
3. En ole ikinä edes maistanut tupakkaa, ajatuskin ällöttää ja inhoan tupakan hajua.
4. Meikkaan hyyyyvin harvoin (tämä tuskin tulee yllärinä kellekään) ja ison osan ajasta kuljen verkkareissa ja muissa ei niin hyvissä vaatteissa, koska töissä ja tallilla ei oikein hienompia vaatteita viitsi käyttää.
5. Menin naimisiin tammikuussa, mutta vihki- ja kihlasormus ovat tämän jälkeen viettäneet aikaansa ilman minua yöpöydälläni, harvoin ne ovat sormessa.
6. Haluaisin toisen koiran. Tai vaikkapa useamman. Lisäksi vielä kissan, pari hevosta, kilpikonnan, kanin, sekä tiikerin. Mikä tahansa eläin kelpaisi. Ainoa este näille haaveiluille on tuo miehenpuolikas.
7. Minulla on jonkinasteinen valokuvamuisti. Jos vain saan aikaiseksi lukea tenttikirjan edes jollain tavalla läpi, niin aivan varmasti pääsen tentin läpi ja muistan sanatarkasti lukemani. Harvoin kuitenkaan saan aikaiseksi edes lainata em. kirjoja ajallaan, saatikka sitten että viitsisin ilmestyä tenttipäivänä paikalle. Tyhmä mikä tyhmä.
8. Muistan asioita hyvin pitkältä ajalta, joitain keskusteluja ja tapahtumia on muistissa siltä ajalta, kun olin 3-vuotias. 
9. Olen hyvin epäsiisti ihminen, voin aivan mainiosti elellä niin, että tiskit on tiskaamatta, vaatteita lattialla ja muutenkin kämppä sekaisin. En siis osaa ylläpitosiivousta, vaan sitten kun rupean siivoamaan, siivoan koko asunnon lattiasta kattoon, kuuraan vessan ja hinkkaan ovenkahvat, sekä järjestelen kaapit. Tätä tapahtuu suurinpiirtein kaksi kertaa vuodessa.
10. Tykkään katsoa kaikkea roskaa telkkarista, kuten MTV:n Geordie Shorea, Valleysia sekä BSCO:ta, mutta tietty myös Salatut elämät ja Emmerdale kuuluvat ohjelmistooni.
11. Tykkään autoista ja ajamisesta, olen ihan kohtuullisen hyvä ja varma kuski, mutta välillä teen todella typeriä virheitä ja repeilen itsekseni ratin takana kun meinaan suoralla tiellä ajaa ojaan viidenkympin vauhdissa... Ilman mitään häiriötekijöitä....

Haastajan 11 kysymystä

1. Millä perusteella valitsit nykyisen ratsusi/hevosesi?

En oikeastaan millään perusteella, kun en hevosta ollut ostamassa. Piirtoon pääsin tutustumaan etukäteen ja tunsin edelliset omistajat, joten päätös oli helppo siinä vaiheessa, kun olin todennut hevosen olevan kivan luonteinen ja muutenkin juuri sopiva tähän elämäntilanteeseen.

2. Mitä asioita haluaisit itsessäsi kehittää hevosharrastukseen liittyen?

Kaikkea. Mitä enemmän tekee, sitä enemmän huomaa miten vähän osaa. Eniten haluaisin kehittää omaa fyysistä kykyäni ratsastaa kunnolla, mutta tahtoisin myös saada enemmän opastusta maastakäsittelyyn ja kehittyä hyväksi ja johdonmukaiseksi johtajaksi hevosen silmissä.

3. Minkälainen on unelmahevosesi käsitellä, ajaa/ratsastaa, ulkomuodoltaan jne?

Unelmahevoseni olisi käsitellessä luonteikas, mutta ei kuitenkaan "ilkeä" tai "vauhko", vaan sopivan eloisa, mutta nöyrä. Ratsastaessa luonnetta saisi löytyä, mutta eniten arvostan hevosessa maastovarmuutta ja sitä, että pystyn itse luottamaan hevoseen ja olemaan rento sen kanssa. Ulkomuodolla ei niin hirveästi väliä, ehkä kivoin olisi joku max 150cm melko sirorakenteinen ratsurotuinen heppa, joka olisi tietenkin terve :)

4. Mikä on kamalin kokemuksesi hevosen kanssa?

Se päivä, kun Piirto tuli minulle. Olin lähdössä kotiin kun Piirto oli laitettu muiden heppojen kanssa tarhaamaan ja olivat asettuneet ja päätin vielä käydä vilkaisemassa Piirtoa. Se seisoi aitauksen nurkassa pää täysin veressä... Se oli kamalin hetki, kun jouduin odottamaan monta tuntia päivystävän eläinlääkärin tuloa ja en edes tiennyt miten paha vahinko oli, kun päätä ei pystynyt huuhtelemaan... Toinen kamala kokemus oli, kun kaverin kanssa maastossa ollessa kaverin hevonen alkoi upota ilmeisesti suohon ja sillä meni tuskaisen kauan, että pääsi rämpimään ylös. Itse joutui vain avuttomana katselemaan kauempaa toisen hevosen kanssa, voimatta auttaa.

5. Kuulutko johonkin (hevos)seuraan? Kerro siitä ja sen toiminnasta.

Kuulun SRL:n alaiseen seuraan, mutta en ole ollut mukana toiminnassa.

6. Montako eri kuolainta olet kokeillut käytössä?

Piirrolla on ollut yhteensä viidet. Jos otetaan mukaan kaikki hevoset ja niiden kuolaimet ikinä, niin en todellakaan osaa sanoa lukumäärää.

7. Kenet valmentajan ottaisit itsellesi jos saisit viikoksi kenet tahansa "omaksi"? Miksi?

En tiedä kovinkaan monia valmentajia, mutta haluaisin sellaisen, joka keskittyisi istuntaan ja jolla olisi kokemusta nuorista/raaoista hevosista.

8. Hassuin tapaus elämässäsi mihin hevonen liittyy?

Jaa-a, ei nyt kyllä tule mitään erityisen hassuja juttuja mieleen. Hauskaa oli ainakin joskus nuorempana kun leirillä ollessa uittoreissun aikana lähes kaikki tipahtelivat useampaan otteeseen. Ketään ei sattunut, hauskaa oli ja kaikki hevoset saatiin jopa kovan taistelun jälkeen menemään veteenkin.

9. Mitä kerrot ensimmäiseksi hevosestasi uudelle ihmiselle?

Sen, että Piirto on hölmö porsas ja ihan kamala terminaattori - tuhoaa kaiken mihin vaan hampaillaan yltää.

10. Kolme kauneinta väriä hevosessa?

Riippuu hirveästi rodusta/rakenteesta ym, mikä väri näyttää milläkin hyvältä. Kulomusta on yksi väri, mikä miellyttää omaa silmää.

11. Hyvä hevosenhoitoon liittyvä niksi?

Tee niin kuin itse parhaaksi koet, mutta jos olet epävarma, älä arastele kysyä neuvoa muilta :)

Sittenpä ne 11 kysymystä haastetuille

1. Valitsitko lajisi hevosen perusteella, vai hevosen lajin perusteella (este, koulu, kenttä, puska jne)?
2. Mikä on lempivarusteesi, entä mikä turhin omistamasi varuste?
3. Miten paljon yleensä vietät tallilla aikaa, mitä teet siellä?
4. Mitä muita harrastuksia hevostelun lisäksi?
5. Täysihoito, puolihoito vai itsehoito, miksi?
6. Kuvaile hevosesi luonnetta kolmella sanalla.
7. Kuulutko "valtavirtaan" tallilla, vai poikkeatko jollain tavalla massasta, miten?
8. Mitkä ovat isoimmat puutteet itsessäsi ratsastajana/hevosen omistajana?
9. Entä mitkä parhaat puolesi?
10. Lempitekeminen hevosen kanssa?
11. Miksi bloggaat/miksi päätit aloittaa bloggaamisen?

Haastan:

Siniverinen perillinen

Pallo pomppii

Suokkielämää

Suomenhevostamma Wermeroosa

Nina ja Madicken

Team Lucky Magique

Pikkusuokin elämää

Tassunjälkiä ja kavioiden kopsetta

Pellavaista elämää

Seikkailu ihmemaassa

Huoh....

Sen siitä saa kun menee suunnittelemaan etukäteen yhtään mitään, jotain tulee aina juuri silloin esteeksi. Olin siis tehnyt tarkat liikutussuunnitelmat tuleville viikoille, tavoitteena Piirto kisakuntoon kesäkuuksi ja tarkoitus oli itsekin treenailla sillä tavalla, että saisin kehitettyä omaa kuntoa ja varsinkin istuntaa. 

Milo ja Piirto päiväunilla

Kuinkas sitten kävikään? Jo aiemmin tutuksi tulleet selkäkivut yltyivät aivan järkyttäviksi, niin pahoiksi, että en päässyt itse sängystä aina ylös, kumartuminen sekä tavaroiden nostaminen tuotti tuskaa ja kipu ei hellittänyt edes lepäämällä. Tämä tapahtui siis pikkuhiljaa, ensin tuli pienempi kipu ja sitten se yltyi noihin mittakaavoihin, jolloin päätin, että on pakko taas painella lääkärin pakeille. Viime viikkoina olen käynyt siis useampaan kertaan lääkärissä, josta lopulta sain sentään jonkinlaisen diagnoosin sekä pari annosta kortisonia piikitettynä. Maanantaina pitäisi vielä hakea selkätuki terveyskeskukselta ja hiljalleen taas palata takaisin normaaliin työ- ja ratsastusarkeen. 

Tämä viikko on kyllä ollut yhtä tuskaa, kun varsinkin piikitysten jälkeen olin täysin liikuntakyvytön. Nyt pientä parannusta on jo havaittavissa ja olo alkaa olla melkein normaali niin kauan, kun ei tee mitään erityisen raskasta. Tästä syystä täytyy olla varovainen töihin palatessa, etten kipeytä selkää uudelleen. En olisi pärjännyt ilman loistavia hoitajia ja muita kavereita, jotka ovat auttaneet Piirron karsinan siivouksessa ja liikutuksessa.

(c) Pauliina
Tahtoo takaisin ratsastamaan -.-

Piirto ei siis ole jäänyt seisomaan, vaan on saanut ihan kohtuullisesti liikuntaa. Sunnuntaina Kristiina meni puomeja ja kavaletteja ja itse olin neuvomassa ja kuvailemassa, tästä voi lukea lisää kristiinan blogista. Maanantaina oli Piirrolla vapaapäivä, mikä harmitti ihan kamalasti minua, mutta ei ollut paljoa vaihtoehtoja, kun juuri silloin oli selkäkipu pahimmillaan ja kukaan ei päässyt Piirtoa liikuttamaan, vaikka olisi ollut hyvä edellisen päivän rankemman liikutuksen jälkeen vähän palautella. Sillepä ei kuitenkaan mahtanut mitään. 

Tiistaina Jenni lähti avuksi ja tarkoitus oli juoksuttaa Piirto liinassa, mutta sillä oli hirveästi virtaa ja alkutalutteluissa jo pukitteli ja possuili niin pahasti, että se olisi varmasti kiskonut minut kumoon liinan päässä juostessa. Juoksutettiin se siis irtona, ja ensimmäistä kertaa ikinä Piirto oikeasti juoksi! Se veti ihan kunnon spurtteja ja pari pukiksi tarkoitettua loikkaakin sieltä irtosi ja oli kyllä tyytyväisen näköinen polle tuon juoksentelun jälkeen. Malttoi loppukävelyt mennä normaaliin rauhalliseen tyyliin ja uskalsin päästää Jenninkin selkään kävelyiden ajaksi.

Alla lyhyt video irtojuoksuttelusta. Annoin varmuuden vuoksi Jennille pitkän juoksutuspiiskan turvaksi, jos Piirto päättäisi lähteä hyökkäilemään kohti ja itse jouduinkin komentamaan säälittävän lyhyellä raipalla sitä liikkeelle, mikä ei aina meinannut onnistua niin hyvin kuin mihin tuolla pidemmällä olen tottunut. Piirto veti hirveää rallia, mutta ei meinannut millään uskaltaa laukata nurkassa olevien puomien ohi, vaan aina löi jarrut lukkoon siinä kohdassa. Ihme pösilö...

Keskiviikkona Miia oli ihana ja ehti mennä Piirron selkään ja ai että se oli kuin eri hevonen. Ei ole ikinä mennyt niin hienon ja tasapainoisen näköisenä, vaikka toki parannettavaa olisi paljonkin, mutta muuta en voi sanoa kuin että vau! Olen kyllä tiennyt, että vika on minussa, jos Piirto ei kulje kivasti, mutta kylläpä oli kiva päästä näkemään miten se voi mennä hyvän ratsastajan alla. Minna kävi vielä illempana ihan kevyesti liikuttelemassa ja Kristiina meni myös kevyesti seuraavana päivänä ja molemmilta tuli viestiä, että Piirto oli oikein kivan tuntuinen ja ihan erilainen kuin aiemmin. Täytynee pakottaa Miia useamminkin Piirron selkään, halusi tai ei :D

Huomenna meinaan itse ratsastaa, sen verran parempi tuo selkä on jo ja en vaan malta odottaa pidempään. Aion kyllä ottaa kevyemmin ja jättää Piirron rankemman liikutuksen nyt heteksi muiden vastuulle ihan siksikin, että jos vähääkään aron tuota selkää, niin istun huonosti ja se tekee Piirron liikkumisesta vaikeampaa.

Ollapa koira... Elämä on ainakin leppoisaa :)

Ai niin, sain myös Maijulta ihan ensimmäisen blogihaasteeni, teen tämän viikonlopun aikana, pakko oli ensin saada tyhjennettyä pää näistä saikkujutuista :)

Kuvia keskiviikolta

Keskiviikkona tallikaveri tuli vähän opettamaan maastakäsittelyssä, itsellä kun ei siitä ole hirveästi kokemusta ja Piirrolle tekisi hyvää välillä vähän muistutella perusasioita muualtakin kuin selästäkin käsin. Opeteltiin ihan perusjuttuja, eli peruutusta ja väistämisiä paineesta ja juoksutuksessa käskyjen läpimenoa (Piirto ei aina oikein malta hidastaa tai pysähtyä käskystä, tässä on paljon parannettavaa). Piirto oli aluksi hyvin hämmentyneen oloinen ja yritti protestoida varsinkin peruutusta vastaan, mutta hoksasi nopeasti mitä siltä pyydettiin ja homma rupesi sujumaan. Ei viitsitty pitää opetustuokiota kauhean pitkänä, ettei Piirto turhaudu kun tulee paljon uusia juttuja, joten lopetettiin kun tuli muutama hyvä suoritus ja kaikki olivat vielä hyvällä tuulella.

Hieno naruriimu

Juoksuttelua (huomaa nyrpeä ilme)

Opetteluhetken jälkeen tehtiinkin sitten muutakin tavallisuudesta poikkeavaa, sillä olin saanut facebookissa kiertävän haasteen, jonka ideana siis on tehdä hevosen kanssa jotain mitä ei ole ennen tehty tai jotain muuta erikoista. Koska meillä ei vielä paljoa ole taitoa, niin päädyin menemään päitsillä ja ihan rauhallisesti vain hölköttelemään, jotta ei syntyisi vaaratilanteita. En ollut siis koskaan ennen mennyt ilman kuolaimia ja todella vähän on tullut mentyä ilman satullakin, joten oli melkoinen voittajafiilis kun Piirto toimikin erittäin hyvin pelkillä päitsillä ja köysiohjilla. Pysähtyminen ja kääntäminen onnistui siinä missä kuolaimillakin ja uskalsin hieman ravaillakin pääty-ympyrällä. Täytyypä muistaa välillä mielenvirkistykseksi mennä vaikka loppukävelyitä päitsillä, sillä olisi kiva jos ei tarvitsisi luottaa kuolaimeen aina niin paljon.

Pallomahat
(c) Pauliina

Mitä sää puuhaat sielä?
(c) Pauliina

Aa, sitä vasten voi rapsuttaa itteensä
(c) Pauliina

Tai yrittää tiputtaa ratsastajan.....
(c) Pauliina

(c) Pauliina

Mamman mussukka <3

Oli niin ihana keli, että piti vielä kentällä käydä ottamassa muutamia kuvia Piirrosta. Eihän sitä tiedä milloin seuraavan kerran päästään nauttimaan näistä aurinkoisista keleistä.

Mitä sulla on kädessä?

Syön mieluummin lunta kuin poseeraan :P

No jos nyt tän kerran seison hienosti

Kyllähän tuolla possulla vielä vähän pömppömahaa näyttäis olevan, mutta edistystä on tapahtunut viime kuukausien aikana ja kunto on kasvanut hurjaa vauhtia. Tavoitteena olisi kesään mennessä olla kisakunnossa! :)

Videot kertovat enemmän kuin tuhat sanaa

Tai en tiedä kertooko nämä videot nyt niin hirveästi, mutta ainakin säästävät minulta sen vaivan, että pitäisi seikkaperäisesti yrittää kertoa alkuviikon puuhailuista. 

(c) Pauliina

Sen verran näin tekstin puolella kerron, että sunnuntaina vedin ensin melko rankan koulutreenin - hui kamalaa - gramaaneilla. Halusin testata, miten Piirto niillä toimii ja vaikuttaako ne millään lailla ratsastettavuuteen. Pientä eroa oli huomattavissa kyllä, vaikka melko löysänä gramaaneja pidinkin, mutta jotenkin paremmalta Piirto tuntui niiden kanssa ajoittain. Ei ainakaan yrittänyt juosta ihan päättömästi alta pois niin kuin alkuverkkojen aikona teki kun mentiin ilman apuohjaa. 

Lopuksi viskasin satulan ja kaikki ohjat pois ja hetken aikaa juoksentelin ympäri maneesia Piirron seuratessa oikein nätisti. Menin myös selkään ja ratsastin ensimmäistä kertaa ilman ohjia, eli "kaulanarulla", koska ohjat oli sidottu kaulan ympärille. Tätä narua en kylläkään käyttänyt muuta kun pysäyttäessä, siinä kun ei painoavut oikein menneet läpi :D

Video tuolta päivältä on melko tylsä, koska tajusin laittaa puhelimen kuvaamaan vasta loppupuuhailujen ajaksi, mutta katsokoon ken jaksaa!

Tässä linkki videoon jos ei näy tuossa alla :)

Maanantainapa hypättiin taas vaihteeksi. Nyt sain kaverin mukaan auttamaan puomien kanssa ja kuvaamaan, joten oli huomattavasti rennompaa mennä kun ei tarvinnut jatkuvasti jalkautua asettelemaan puomeja paikoilleen ja muuttamaan tehtäviä. Piirto meni todella kivasti, tosin alkuverryttelyssä se veti muutaman kunnon pierupukin oikeaa laukkaa nostaessa, mutta asettui melko pian kun ensin olin ajattanut sitä parin ympyrän verran hieman vauhdikkaampaan laukkaan.

Kuvien laatu ei päätä huimaa, mutta olivat sen verran hyviä tilannekuvia että oli laitettava esille :D

(c) Pauliina.
Piirto otti vähän kierroksia laukannostosta.  

(c) Pauliina.
Sitten mentiinkin vauhdilla pari kierrosta maneesin ympäri

Ensin mentiin ravipuomeja ja kahdeksikkoja ym taivutteluja, jonka jälkeen ruvettiin ottamaan laukassa ensin puomeja ja sitten pieniä esteitä ja kavaletteja. Piirto se vaan parantaa joka kerta, ja vaikka tälläkin kertaa tuli niitä vähän huonompia suorituksia, niin nyt oli jo ihan hyvä rytmi ja huomasi, että Piirtokin on ruvennut hoksaamaan sen, että jalkoja oikeasti pitää nostaa päästäkseen kolauttelematta yli. On se hieno possu.

Tässä linkki videoon maanantain hypeplyistä, en saanut linkitettyä sitä tähän ja nyt pitää lähteäkin jo töihin niin en jaksa jäädä tappelemaan.

Osteopatiaa ja vieraissa pomppimista

Takana on pitkä vapaa viikonloppu, kun olin pyytänyt sekä perjantain, että maanantain vapaaksi töistä. Vapaata aikaa viikonlopussa ei siltikään ollut lähes lainkaan, sillä tuntui, että jatkuvasti sai olla juoksemassa pää kolmantena jalkana paikasta toiseen. Eipä se haitannut kuitenkaan, kun oli mukavaa puuhaa jatkuvasti. Nyt sitten vasta ehdin kunnolla istahtaa koneelle ja miettiä että mitä kaikkea viikon aikana onkaan tapahtunut.

Piirrolla oli siis lähes koko viime viikko vapaata, kun maanantaina osteopaatti Tiina Kataja kävi hoitamassa sen jumeja ja tuon jälkeen piti ottaa muutama päivä vähän kevyemmin. Piirto nautti Tiinan käsittelystä silminnähdenniin, että pelkäsin sen nukahtavan hetkenä minä hyvänsä. Muutamia ikävämpiä jumikohtia hevosesta löytyi: lantio/lonkka oli vasemmalta jumissa, samoin oikeanpuoleinen lapa ja niska. Mitään pahempaa ei kuitenkaan ilmennyt ja Piirto oli käsittelyn jälkeen erittäin letkeän ja rentoutuneen oloinen. Se näytti välillä siltä kuin olisi saanut rauhoittavaa!

Aluksi Piirto oli vähän ihmeissään käsittelystä

Hetken päästä pystyikin jo rentoutumaan

Ohjeeksi tuli siis pitää pari päivää ihan vapaata ja sen jälkeen aloittaa liikuttaminen juoksuttamalla, jotta Piirto saisi vähän totutella auenneisiin lukkoihin ja uusiin liikeratoihin. Torstaina kävinkin juoksuttamassa poitsun ja liikkuihan se paljon letkeämmin kuin aiemmin. Voi tosin johtua myös siitä, että useamman päivän vapaaputki oli kerryttänyt virtaa sen verran paljon, että koivetkin nousivat aiempaa herkemmin. Pääasia, ettei sen liikkuminen ollut halutonta tai rajoittunutta. Juoksutin noin vartin verran, jonka jälkeen liukastelin kentällä vielä parinkymmenen minuutin kävelyt. Piirrolla ei ollut mitään ongelmia kentällä, onhan sillä hokit koivissaan, toisin kuin minulla...

Perjantaiksi suunnistinkin Varkauteen innolla odottamalleni estekurssille Jonna Bordin tallille. Oltiin Annin kanssa ilmoittauduttu jo jokin aika sitten sinne ja meidän lisäksi kurssilla oli vain yksi henkilö. Päästiin siis päivän aikana hyppäämään ihan tarpeeksi, varsinkin kun itse en ole tottunut hyppäämään kauhean pitkiä ratoja tai ottamaan montaa hyppyä yhdellä kertaa Piirron kunnon takia. 

Sain ratsukseni sh-ruuna Rambon, joka oli paljon pienempi kuin Piirto, mutta muuten ihan yhtä suloinen luonteeltaan. Sileällä kun lämmiteltiin, se oli melko tahmea ja olinkin vähän hukassa kun olen tottunut enemmän pidäteltäviin hevosiin kuin eteenpäin potkittaviin. Pikkuhiljaa oikeat napit kuitenkin alkoivat löytyä ja Rambo liikkui ihan mukavasti eteen. Siinä vaiheessa kun ruvettiin hyppäämään, se syttyi ihan kunnolla ja laukkakin alkoi pyörimään ihan eri tavalla. Hypättiin ristikoita, pystyjä, okseria ja "vesimattoestettä", laskettiin askeleita ja säädeltiin laukkaa niin, että päästiin halutulla askelmäärällä tulemaan tietyt välit. Todella kiva tunti!

Uljas ratsuni Rambo

Päivemmällä hypättiin vielä lisää ja menin taas Rambolla. Nyt aiheena oli radan meneminen. Aluksi hypättiin osia radasta niin, että saatiin jokainen osa menemään hyvin ja sujuvasti. Kun rata oli käyty läpi osissa, tultiin sitten koko rata putkeen, mikä jännitti itseä melko paljon, en meinaa nimittäin koskaan muistaa esteiden järjestystä, jolloin lähestymiset menevät lähes poikkeuksetta pieleen. Nyt rata meni tosi kivasti, yksi hieman hassu lähestyminen tuli pysty-okseri -sarjalle, jossa piti ottaa väliin yksi laukka-askel. Hevonen epäröi hieman ensimmäiselle osalle lähestyttäessä, mutta sain sen kannustettua eteen niin, että väli tuli hyvin ja okserin ylikin päästiin hienosti. 

Rata meni kaikilla puhtaasti läpi ja voitiin olla ylpeitä itsestämme! Esteet olivat vain 50-70cm korkeita, mutta aivan tarpeeksi isoja minulle ja auttoivat paljon pienen hyppyjännityksen selättämisessä. 

Videolla oma ratasuoritukseni. Laatua saa vähän parannettua mutterista, muuten ei näy mitään ja kameran asettelu sieltä ja syvältä, mutta jotain siitä ehkä saa selvää. (Valkeat housut siksi, että löysin älyttömän halvalla ne Varkauden Agrimarketista ja olivat niin mukavat jalassa että oli päästävä kokeilemaan käytössä)

Illalla suuntasin takaisin Joensuuhun junalla, lauantaina piti olla heti aamusta tallilla aamutallin teossa, voin sanoa että hieman meinasi tätä tyttöä väsyttää. Oli silti todellakin vaivan arvoinen hyppelypäivä. Toivottavasti kesällä pääsisi tuonne vaikkapa Piirron kanssa ;) 

Penkki kokeilussa

Nyt olisi niin hirveästi asiaa, etten edes osaa päättää mitä kirjoittaisin. 

Minulla oli tosiaan muutama päivä vapaata ratsastamisesta ja tänään otinkin sitten vahingon takaisin ratsastamalla yhteensä melkein kolme tuntia tallihommien jälkeen. Nyt on hieman väsynyt ja jäykkä olo (mitkä venyttelyt...), mutta oli kyllä kiva päästä takaisin Piirron selkään. Ajattelin, että nyt kun Piirrolla on hyvät hoitajat, pitäisin ihan mielelläni näitä vapaita päiviä, mutta huomaan silti miettiväni, mitä itse tekisin sen kanssa tänään ja välillä jopa harmittaa kun en pääse käymään. Todellisuudessa olen erittäin kiitollinen ja iloinen siitä, että hoitajat ovat todella luotettavia ja hyviä Piirron tarpeet huomioon ottaen, enkä varmasti olisi edes ehtinyt tai jaksanut tallilla tehdä mitään näinä päivinä, jos olisikin ollut "minun päiväni". Asiat on siis nyt hyvin, mutta on kyllä kiva huomata, että intoa löytyy ratsastamiseen ja muuhun puuhailuun, eikä kyllästyminen ole iskenyt. 

Mitä sä teet??

Et kai vaan kuvaa minuu??

Nyt loppu se kuvaaminen!

Minulle saapui keskiviikkona Satulapalvelu Hilmalayasta sovitukseen Claridge Housen yleissatula. Siinä myös yksi syy, miksi en olisi malttanut odottaa viikonloppuun tallille menoa, sillä halusin tietää josko vihdoinkin meille olisi löytynyt sopiva satula. Tänään sain siis vaihdettua siihen mukana tulleen keltaisen, eli ekstraleveän kaaren (oli muuten yllättävän helppoa) ja tälläsin sen samointein Piirron selkään. Näytti omaan silmään ainakin ihan hyvältä. Otin kyllä kuvat siitä ja käyn kysymässä neuvoa viisaammilta, mutta en ainakaan itse huomannut mitään isoja epäkohtia, parista jutusta pitää kysäistä, mutta sopivampi se ainakin oli kuin tuo meidän nykyinen koulusatula. 

Sellanen se nyt on. Piti vähän siirtää tosin taaksepäin kun on tässä liian edessä. 

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Piirron varusteet eivät tällä hetkellä soinnu kyllä yhteen lainkaan: Suitset ovat ruskeat (on kyllä mustatkin), satula musta, satulavyö ruskea ja suojat siniset :D Sen siitä saa kun ostelee kaikkea kivaa ja halpaa miettimättä sen tarkemmin kokonaisuutta. No mitäpä pienistä, hyviä varusteita ovat yhtälailla, pikkuhiljaa voi ostella yhteneviä kamoja kunhan jaksaa...

Takaisin asiaan, satula siis vaikutti hyvältä myös selästä käsin, vaikka tuntuikin oudolta mennä pitkästä aikaa yleissatulalla, kun oli jo ehtinyt tottua koulusatulaan. Piirto käveli tämän satulan kanssa paljon reippaammin ja sillä oli oikein pitkä ja rento askellus, kun yleensä sen käynti on sellaista töksähtelevää. Myös taivuttelu oli aiempaa helpompaa, toki pieniä erimielisyyksiä välillä oli sisäpohkeen merkityksestä, mutta ero oli kyllä päivänselvä. Piirto ei punkenut lapa edellä jatkuvasti, eikä myöskään vitkastellut ja kiemurrellut niin paljon kuin normaalisti, kunhan vain muistin itse ratsastaa matkustelun sijaan. Ravissa vakuutuin viimeistään satulan olevan sopivampi kuin se nykyinen. Lähes joka ikinen kerta, kun olen Piirrolla ottanut ravia ja mennyt ympyröitä, se on tarjonnut laukkaa ja yrittänyt muutaman askeleen välein ponnistaa laukkaamaan, mutta nyt se hölkötteli menemään ihan rauhassa niin kauan kuin sitä pyysin. Myös laukannostot sujuivat tänään hyvin, myös huonoon oikeaan kierrokseen, eikä tullut yhtäkään väärää laukkaa. Muutamia kiitoravilähtöjä meinasi kyllä tulla, mutta otin ne aina alas ja tulin uudestaan rauhallisemmin.

Harjoiteltiin tänään myös vähän avotaivutuksia ja pohkeenväistöjä käynnissä. Molemmat sujuvat Piirrolta jo ihan hyvin maastakäsin, mutta avoja en ollut vielä selästä kokeillutkaan. Pohkeenväistöt tuppaavat vielä olemaan sellaista sivuttaissuuntaista kävelyä, jossa välillä joku jalka astuu ristiin, mutta välillä niitä onnistumisiakin tuli. Pääasia kuitenkin on, että Piirto tajuaa mitä siltä pyydetään ja yrittää parhaansa, tyyliä voidaan hioa sitten ajan kanssa.

Videotakin olisi tämän päivän ratsastuksesta, mutta koska iphone päätti olla tottelematta, en saa videota ulkoistettua tietokoneelle..

OMG - mulla on vatsalihas! Ota se pois! Ota se pois!

Omasta istunnasta voi taas sanoa, että kun yhden virheen huomaa ja sitä yrittää korjata, tulee kaupanpäällisiksi kolme uutta ongelmaa. Pahin ongelmani vinous on nyt siis pysynyt kohtuullisen hyvin kurissa, kun vain muistan keskittyä painon jakamiseen tasaisesti molemmille jalustimille. Tämän myötä olen kuitenkin ruvennut könöttämään entistäkin pahemmin, tai oikeastaan istun sellaisessa mäkihyppääjä-asennossa, varsinkin kun yritän hidastaa hevosta. Toinen ongelma on siis rentoutumisen vaikeus ja istuinluilla istuminen, jään puristamaan jaloilla hevosta niin, että olen irti satulasta. Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, niskani jumittuu vinoon kun yritän suoristaa kroppaa, mutta unohdan miten päin pään pitäisi olla. Huoh, seuraavaksi siis näiden epäkohtien kimppuun.

Ratsastin Piirron jälkeen myös Milon, jonka kanssa tein vähän samoja taivuttelu- ja väistötehtäviä, mutta hieman vaikeammalla tasolla. Milolla oli myös todella paljon virtaa, joten otin aika paljon laukkaa, kuten vastalaukkaharjoituksia ja laukanvaihtoja. Milo teki kaiken pyytämäni hienosti, vaikka sitä selkeästi hieman ärsytti minun hytkymiseni ja välillä hidas käteni. Käytiin vielä reilulla puolen tunnin maastolenkillä palautteluna.

Oon niin fiksu ja filmaattinen heponen

Huomenna ollaankin sitten jännän äärellä, kun osteopaatti Tiina Kataja tulee hoitamaan Piirron. Ihan siis vain ennaltaehkäisevästi ja oman uteliaisuuteni vuoksi. Eihän sitä koskaan tiedä millaisia jumeja hevosesta löytyy, ja vaikka tuo uusi satula paransi jo monia juttuja ratsastuksessa, ei hoidosta varmasti haittaa ole ratsastettavuuden kannalta. Piirto on sitten pari päivää vapaalla hoidon jälkeen, eli rennompi viikko tiedossa tällä kertaa. Torstaina katsellaan juoksutellen liikkeitä ja perjantaina on myös kevyempi päivä hoitajan kanssa, sillä minä olen silloin Varkaudessa estekurssilla, jei! Lauantaina yritän tuuppailla ihan normaalisti ja joko sunnuntaina tai maanantaina olisi tarkotus mennä muutamia hyppyjä/puomeja.

Kiva viikko siis tiedossa!