Ohjasajoa/kahdella ohjalla juoksutusta

Kokeilinpa eilen Piirron kanssa ensimmäistä kertaa ihan kunnolla, mitä se tykkää kun lähden ohjasajo-ohjilla juoksuttamaan. Itsellä kokemusta ei tästä hommasta ole kuin sen verran mitä olen muiden juoksutteluja katsellut, mutta koska Piirto on ajamiseen tottunut, niin uskalsin lähteä ihan ilman kokemusta testaamaan. Veli oli onneksi kentän laidalla kuvaamassa ja valmiina irrottelemaan Piirron naruista jos se sotkeentuisi ohjiin ja kiskoisi minut kumoon.

Videota en nyt puhelimella saa ladattua, mutta yritin ottaa muutamia kuvakaappauksia, joista näkyy vähäsen miltä meidän touhuilut näytti. Pohja oli huono ja Piirto liikkui todella varovasti, joten en viitsinyt hirveän pitkään juoksutella. Tehtiin aika paljon käynnissä kahdeksikkoa ja väistöjä, sekä ympyrällä asettelua sisään ja ulos ja Piirto tuntui hoksaavan homman paljon paremmin kuin minä. Itsellä oli jatkuvasti jompikumpi ohja liian löysällä, enkä aina meinannut muistaa kummassa kädessä oli ulko-ohja :D no mutta harjoitus tekee mestarin, ja tuli ainakin sekä hevonen, että omistaja liikutettua, varsinkin kun Piirrolla oli vielä edellispäivääkin enemmän virtaa ja se teki parhaansa, etten pysyisi menossa mukana..

Piirto pikku paviaani

Tänään Piirto oli todella hauskalla tuulella kun Anna laitteli sitä valmiiksi Holopaisen tilalla olevia esteharjoituksia varten. Piirto kaatoi melassivedet lattialle ja aina kun selkänsä käänsi, se oli heti kuopimassa ja huitomassa. Taisi herraa vähän ärsyttää kun joutui jäämään aamulla sisälle muiden mennessä ulos. Noh, elämä on pettymyksiä täynnä, saa luvan tuo konikin oppia sen pikkuhiljaa.

Päivä oli vieläpä älyttömän tuulinen, ja mitä autolla ohi ajaessa katselin, niin Piirto näytti kulkevan koko kilometrin matkan maneesille tyylikkäässä kootussa ravipohkeenväistössä. Täysin pyytämättä. Taluttaessa. Eipähän siinä, hyvä että on hevosessa energiaa, sillä se pääsi sitten esteillä purkamaan kaikki patoutuneet virtansa ja teki aivan mahtavia hyppyjä. Oli kiva olla vaan katselemassa kun meno oli niin hienon näköistä, vaikka välillä jopa turhan vauhdikasta. Itse en olisi uskaltanut varmaan ees lähteä tuollasella energiapakkauksella hyppäämään. 

(c) Taru
Kuva otettu alkukuusta kun otettiin peltoilukuvia

Takaisin tallille tullessa näytti että missään ei oltaisi käytykään: virtaa oli ihan yhtä paljon ja Piirto steppaili ja korskui oikein orimaisesti. Juoksuttelin siinä sitten vähän vielä kentällä irtona ja kävin itsekin selässä ilman satulaa vähän taivuttelemassa, mutta ei kyllä siitä meinannut tulla mitään tänään. Piirto tarjosi laukkaa heti kun vähän hengitinkin ulos, ja pidätteitä ottaessa se rullailli ihan jatkuvasti niin, että se meni aivan tyhjäksi edestä. Ei siinä voinut muuta kun nauraa toiselle, miten täpinöisssään se oli kaikesta ja kuinka se olisi halunnut vaan tehdä hommia enemmän kuin mitä pyydettiin. Lopetin heti kun sain sen hölkkäämään rauhassa ja vähän turpaa eteen venyttäen, että ei olisi koko päivää menty ihan paketissa. 

(c) Taru

(c) Taru

Viimeisenä kivana yllärinä Piirto sitten vielä arveli, että on todella hyvä ratkaisu pissata tallin käytävälle kun kylmäiltiin jalkoja, joten saatiin vielä muutamat hampaiden kiristelyt loppuun. Piirto oli vain niin viattoman näköinen siinä seisoskellessaan, että ei sille vihainen voisi kyllä mistään olla, vaikka vähän vajaa tapaus se taitaakin olla. 

Väsynyt ponimus selänlämmityksessä

Tosissaan päivän hyppelyt meni hienosti ja muutenkin koko viikko on ollu oikein mukavaa heppailun osalta. Käytiin torstaina isolla porukalla maastossa ja Tessakin pääsi nyt ensimmäistä kertaa ihan kunnolla kauemmas tallista. Käytiin muutaman kilometrin päässä rämpimässä metsässä ylämäkiä, niin saivat hepat lyhyellä matkalla hyvän tehotreenin. Anna lähti Piirrolla ja minun ja Tessan lisäksi oli mukana vielä kolme muutakin ratsukkoa. Eilen sitten ratsastelin vain molemmat hevoset aika nopeasti rennoksi: Piirron siksi, että tälle päivälle jäisi voimia (näköjään turha pelko että olisi päässyt väsähtämään..) ja Tessan siksi, että ei jäisi vähän rankemman maaston jälkeen seisomaan ja jumiutumaan, mutta myöskään ei tulisi kahta rankkaa päivää peräkkäin. 

Katselin äsken vielä tämän alueen kisatarjontaa, ja vähän näyttäisi siltä, että pyritään nyt talvella kiertämään mahdollisimman paljon Winter Cup -osakilpailuita. Minä käyn koulukisoissa ja Anna estekisoissa ainakin nyt tämänhetkisen suunnitelman mukaisesti. Ensimmäiset osakilpailut olisi 15.-16.11. ja sinne ainakin lähdetään herättämään paheksuntaa :D 

Lyhyt ratsastusvideo ja heppojen kuulumisia

Tänään käytiin Teron kanssa tallilla. Oli minun vuoro liikuttaa ja hoitaa Piirto pitkästä aikaa, Anna nimittäin oli käynyt perjantaista eiliseen asti, joten nyt oli ensimmäinen päivä kun minulla oli vastuullani molempien hevosten hoito ja liikutus. Koska perusluonteeltani olen laiska ja aika on rahaa (tai ainakin rahanmenoa jos ei muuta) niin nappasin Teron mukaan tosiaan ja käytiin ratsastamassa molemmat hevoset samaan aikaan. 

Puhelin ei ihan pysynyt hepan juoksentelussa mukana :D

Tero lähti Piirrolla ilman satulaa ja itse könysin Tessan selkään vähän runsaammin varustein - vielä en luota tammaan niin paljon, että lähtisin kentän ulkopuolelle ilman satulaa. Oli aivan täydellinen aurinkoinen päivä, pakkasta vajaa 10 astetta tosin, mutta aurinko lämmitti ihanasti, eikä tuullut paljoakaan. Käytiin ihan rento kävelylenkki pelloilla ja onnistuttiin siinä mennessä saamaan kaikki tarhoissa olevat hevoset hysterian valtaan, sekä oman tallin että naapurin. Onneksi nämä omat ratsut ei olleet moksiskaan vaikka naapurin suokki ja miniheppa vetivät hirveää pukkilaukkaa vieressä, vaan Piirto ja Tessa tyytyivät löntystelemään rennosti turhia kiirehtimättä, Olin taas tosi ylpeä siitä, miten Piirron selkään uskaltaa laittaa oikestaan kenet tahansa ja voi luottaa ettei se keksi mitään typeryyksiä. Nytkin itse en olisi ihmeemmin voinut avuksi olla, jos Terolla olisi tullut ongelmia, koska Tessan kanssa pitää olla todella rauhallinen liikkeissään, enkä halua saada sille huonoja kokemuksia nyt alussa mistään, joten kaikkea yllättävää toimintaa yritän välttää. 

Muutamia hankaluuksia oli peltoillessa, kun huomasin kättä Teron suntaan heilauttaessa, että Tessa oli aivan kauhuissaan tästä, jolloin se yritti sännätä karkuun alta. Luuli varmaan että heilahtava käsi oli joku peto joka hyökkää sen kimppuun, tai sitten että se oli ajopiiska ja nyt pitää sitten juosta. Tiedä häntä, syyllä ei niinkään merkitystä ole minulle, vaan sitten lähdettiin totuttelemaan pois säntäilystä. Samalla kun käveltiin, niin taputtelin Tessaa kaulalle sen ollessa rento ja hiljalleen aina vein kättä kauemmaksi ja ylemmäksi ennen kuin osuin kaulalle, että se yhdistäisi heilahtavan käden mieluummin kiitokseen kuin mihinkään negatiiviseen. Hetken jälkeen jännitys oli tiessään ja alla rento hevonen, jolla tosin olisi ollut menohaluja pitkälle peltosuoralle tullessa.

Kävelylenkin jälkeen Tero vei Piirron talliin odottelemaan samalla, kun itse suuntasin vielä Tessan kanssa kentälle. Tero tuli vielä kuvailemaan meitä siihen kentän laidalle, vaikkakin puhelin ei oikein osannut tarkentaa mihinkään kun aurinko paistoi niin kirkkaasti ja teki isoja varjoja maahan. Pari lyhyttä videopätkääkin saatiin ennen kuin akku loppui kokonaan. Tessa oli oikein kiva, vaikkakin yritti jonkin verran roikkua ohjassa ja hidastella. Yritin pyytää mahdollisimman eteenpäin pyrkivää ravia ja mennä hieman pidemmällä ohjalla, kuitenkin säilyttäen kevyen tuntuman suuhun, että se joutuisi vähän itse tekemään töitä kun minä en olisi kannattelemassa koko hevosen etupäätä ohjalla. Kentällä meni paremmin kuin osasin odottaa, vaikka omassa varustuksessa oli pieniä ratsastusta vaikeuttavia puutteita: kumisaappaiden varsi loppui juuri satulan siiven kohdalla, jolloin keventäessä tämä yhtymäkohta nipisti todella inhottavasti pohkeeseen, auts! Martingaali Tessalla oli ihan siltä varalta, että pellolle mennessä en voinut tietää reagoiko se uusiin asioihin hyppäämällä pystyyn tai tekemällä muuta typerää, joten koin parhaimmaksi pistää ne varmuuden vuoksi sille. Loppukävelyjen aikana vielä siedättelin käsien heilumiseen ja taputteluun, ettei tamma saisi slaagia aina jos satun selässä vaikkapa korjaamaan silmälasien asentoa tms.

Piirrosta minulla ei viime päiviltä ole hirveästi kerrottavaa, koska tosissaan Anna on sillä enemmän mennyt. Olin kuitenkin lauantaina ja eilen valvomassa heidän itsenäisiä hyppytreenejä ja meno näyttää kyllä jo todella hyvältä. Lauantaina pistin muutamia esteitä pellolle ja Piirto oli kuin eri hevonen siellä hypätessä: vauhtia ja voimaa löytyi vaikka muille jakaa. Eilen taas käytiin illalla maneesilla harjoittelemassa sarjojen hyppäämistä ja nekin meni ihan mallikkaasti. Piirto oli eilen tosin hieman jumissa takapäästä, veikkaisin syyksi toissapäivänä aloitettua "back on track -hoitokuuria", eli olen ruvennut nyt pitämään bot-loimea sillä. jotta selkä saataisiin parempaan kuntoon. Vikaahan Piirrolla ei selässä ole, mutta koska kyseessä on iso ja nuori, vielä mahdollisesti kasvuvaiheessa oleva hevonen, haluan hoitaa sitä mahdollisimman hyvin välttyäkseni tulevaisuudessa ongelmilta ja vaivoilta. Toivotaan, että nyt ilmennyt jäykkyys oli vain seurausta tuosta bot-kuurin aloituksesta, eikä mistään vakavammasta. Tiistaina tulee onneksi hieroja molemmille hepoille niin nähdään onko Piirrossa tapahtunut mitään muutosta (toivottavasti ei ainakaan huonompaan) viime hierontakertaan verrattuna, joka oli siis pari viikkoa sitten. 

Tessakin siis saa hieronnan tiistaina, ja keskiviikkona siltä raspataan hampaat, joten sen jälkeen voi ruveta kasvattamaan liikutuksen tehoa, kun tietää että heppa on kunnossa. Molemmat hepat saivat myös matolääkkeet tänään ja uudet kengät tosissaan lauantaina jo, eli nyt on kaikki huoltotoimet tehty. Täytyy nyt vain seurailla Tessan jalkoja, että reagoivatko muuttuneeseen liikutusrytmiin mitenkään ja ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisimman pian jos minkäänlaista oireilua ilmenee. 

Heppojen tarhausjärjestelytkin muuttuivat taas, kun piti saada kaverit mahdollisimman monille ja miettiä minkälaiset pariskunnat olisivat sopivimmat, jolloin päädyttiin pistämään Tessa tallin toisen tamman kanssa yhteen kun tulivat todella hyvin toimeen keskenään ja Piirto palasi takaisin rapsuttelukaverinsa Vikin seuralaiseksi. Nyt pitäisi olla nämä parit sellaiset, jotka pysyvät voimassa mahdollisimman pian.

Tässä vielä lyhyt video tämän päivän ratsastuksesta nähtäville. Muistakaa että kyseessä on todellakin ihan raakilehevonen ja olen vasta pari kertaa siellä selässä käynyt :)

(linkki videoon)

Kun yksi ei riitä

Kuten otsikosta voi jotain jo päätellä, enhän minä kauaa malttanut olla vain "yhden hevosen" ihminen, vaan torstaina käytiin hakemassa talliin vapautuneelle karsinapaikalle ihana 5-vuotias tamma, joka tulee olemaan minulla nyt ainakin kevääseen asti. Tämän kanssa ollaan nyt muutama päivä ehditty tutustua ja pikkuhiljaa olisi tarkoitus ryhtyä kohottamaan kuntoa ja totuttelemaan kunnolliseen ratsastukseen ja muuhun liikutukseen. 

Tessa (aiemmin kutsumanimi on ollut eri, mutta en vain saanut sitä sopimaan omaan suuhuni millään ja automatkalla päädyttiin tähän) on luonteeltaan ihan täydellinen; todella kiltti ja hieman herkkä, mutta utelias ja viihtyy ihmisten, sekä hevosten parissa. Ensimmäiset päivät se jännitti vain hieman uusia paikkoja ja asioita ja yksin jäädessä huuteli muiden perään. Kuitenkaan se ei seonnut tai ollut kauhuissaan yksin jäädessään, vaan nopeasti sopeutui tilanteeseen kuin tilanteeseen. Nyt viimeisetkin jännityksen rippeet on häipyneet ja Tessa on rennosti missä tahansa niin kauan kun itse muistan olla rento ja rauhallinen. Toki vielä tutustutaan, mutta kivalta tytöltä vaikuttaa. Ainakin siihen asti, kunnes ensimmäiset tammakiukut alkavat.

Tessa heti kuljetuksen jälkeen moikkaamassa Piirtoa ja Helmiä

Tessalla ei ole ratsastettu ihan kunnolla kai lainkaan, vaikkakin satulaan ja ratsastajaan se on totutettu ilmeisesti. Ihan siis alusta lähdetään liikenteeseen ja rauhassa testaan mitkä jutut sille on tuttuja ja mitkä jännittäviä. Tästä hevosesta ainakin huomaa heti, kun sitä jännittää tai pelottaa, eli on helppoa lukea sen mielialoja mitä mieltä se treenin vaativuudesta on.

Kengityksessä 

Vielä ei tosiaan hirveästi ole tehty tässä muutaman päivän aikana, mutta jotain ollaan jo ehditty puuhailemaan. Ensimmäisenä päivänä vain tutustutin Tessaa paikkoihin ja katsoin miten se tulee Piirron kanssa toimeen (ei ollut mitään ongelmaa, olivat kuin vanhoja tuttuja), sekä järjestelin sen tavaroille tilaa ja seurailin miten tyttö kotiutuu. Perjantaina sovittelin jo satuloita ja sopiva löytyikin omasta takaa, eli ei tarvinnut sen enempää nähdä vaivaa penkin etsimisessä, ainakaan toistaiseksi. Kävin selässäkin vain istahtamassa, kun oli sopivasti apukäsiä pitelemässä hevosta selkäännousussa paikoillaan ihan siltä varalta, jos se päättäisikin singota kuuhun. Selkäännousu oli hieman jänskää hepalle, mutta se onneksi enemmänkin jähmettyy jos on epävarma, eikä syöksähtele vauhdilla eteen tai sivulle. Eilen taas juoksuttelin hetken liinassa, jonka jälkeen kävin taas selässä - tällä kertaa mentiin kentällä jo vähän pidempään niin, että tamma rentoutui ja rupesi kävelemään eteen, kun sitä ennen tuntui, että sillä oli liikkuessa käsijarru päällä. Tänään käytiin kävelylenkillä taluttaen pelloilla, jotta Tessa tottuisi siihen, että voidaan lähteä kotipihasta ilman sen kummempia stressailuja, ja samalla harjoiteltiin pysähtymistä ja liikkeellelähtöä taluttaessa ja äänimerkistä. Lopuksi vielä juoksutin irtona ja liinassa, että tuli vähän vauhdikkaampaakin menoa kevyempien päivien vastapainoksi. 

Nyt vaan ruvetaan asteittain lisäämään vaatimustasoa ja harjoitusten pituutta, niin hyvä tulee. Ihana tamma ja todella hyvä fiilis itsellä jäänyt näiltä viime päiviltä tästä hevosesta. Toivottavasti jatko sujuu yhtä hyvin (ja saadaan laadukkaampia kuvia myös todisteeksi...) 

Syyskuvia ilman kunnollista ruskamaisemaa :D

Taru (linkki blogiin) tuli eilen pitkästä aikaa moikkaamaan Piirtoa ja nappailemaan samalla kuvia meistä kauniissa ruskamaisemassa. Kauniin maiseman löytäminen osoittautui luultua hankalammaksi, koska suurin osa lehdistä oli jo ehtinyt pudota maahan ja tausta muodostuikin kaljuista, märistä puunoksista. Tarvottiin hetken kentällä pyörimisen jälkeen kuitenkin läheiselle pellolle, jossa olikin vielä ihan kivasti syysväriä ja siellä yritettiin epätoivoisesti saada sekä hevonen, että ratsastaja näyttämään samaan aikaan hyvältä - ei niin helppoa kuin luulisi...

Kaikki kuvat (c) Taru!

Lähdin ilman kypärää, koska minulla on ihan järjetön kuhmu päässä, jota painaessa kypärä aiheuttaa ihanan migreenikohtauksen, ei siis huvittanut nähdä tähtiä ja oksennella loppupäivää. Taisin Tarulle sanoakin, että nyt kun ei ole kypärää niin ihan varmasti tipun selästä - ja näin kävi! Pitäisi ruveta lottoamaan kun näin hyvä ennustaja olen. Onneksi Piirto ei ole oppinut tässä vuoden aikana yhtään uusia temppuja, aina vaan ne samat pukit mitä maastossa laukatessa tulee silloin tällöin, joten osaan jo aika hyvin varautua niihin ja mukautua Piirron liikkeisiin sen esitellessä hienoja koikkaloikkiaan. Nyt kävi vaan niin ikävästi, että joku ihme puu/pensas osui meidän tielle kun oltiin laukkaamassa ja kun Piirto pukitti, se törmäsikin puskaan ja otti 180 asteen käännöksen pois päin, missä minulla lipesi tasapaino ja löysin itseni seisomasta maasta Piirron vierestä :D 

Eikun vaan kiven päältä takaisin selkään ja uudet laukkapyrähdykset ja vähän vielä poseeraamista, jonka jälkeen rämmittiin mutaisia polkuja pitkin takaisin tallille päin. Oli tosi kiva käydä taas tallialueen ulkopuolella muuallakin kuin "meidän" pellolla, vaikka Piirto ottikin ihan kunnolla kierroksia kun piti ensin seisoskella ja sitten otettiinkin ravia ja laukka eikä siltikään saanut revitellä kunnolla tai heittää ratsastajaa selästään :D