torstai 11. helmikuuta 2016

"Ikinä enää ei omaa tule" Vai miten se oli...

Ylpeä hevosenomistaja :D
Kaunis neitokainen <3
(c) Anna







Olisihan se pitänyt arvata, että kauaa en pysty ilman omaa olemaan ja näin siinä kävikin, että kaupat on nyt lyöty lukkoon ja kunhan paperihommat saadaan tehtyä, niin sitten olen virallisesti hevosenomistaja, tällä kertaa tosin yhdessä Eemelin kanssa yhteisomistajina. Hevonen on siis jo aiemmin täällä blogissakin mainittu 6-vuotiaaksi kääntynyt tamma, joka aivan yllättäen ja vähän vahingossa nyt päätyikin minulle, kun tarkoitus oli vain olla apuna sen hoidossa ja koulutuksessa. Ehkä sitten seuraavan hevosen jo tajuaisin hankkia ihan harkintaa käyttäen, enkä päätyisi aina vahingossa näihin ratkaisuihin.

Niin mitenkäs niitten jalkojen piti olla :D
Mitähän tässä sitten kertoilisi, tamman kutsumanimeksi vaihtui Bambi ja päätin aloittaa ihan alusta sen koulutuksen. Sain kaverin mukaan tähän hommaan, mikä helpottaa hirveästi kun ei tarvitse ihan joka päivä olla käymässä tallilla ja siinä vaiheessa kun pitää ruveta selkään kiipeämään taas yms, on todella hyvä olla joku osaava apuna kun Eemelin varaan ei pysty laskemaan ihan kaikissa vaativimmissa hommissa. Bambilla siis on jo ratsastettu hieman, mutta koska sitä ei varsinaisesti ole koulutettu oikein mitenkään, haluan tehdä pohjatyön uudelleen ja opettaa kaiken peruskäsittelystä alkaen itse. Tällä hetkellä tamma on ihan varsan tasolla koulutuksellisesti ja perusasioita joudutaankin opettelemaan kantapään kautta. Esimerkiksi päitsien ja suitsien laittaminen on haastavaa ja kavioiden putsaaminenkin ihan outo juttu. Varustaminenkin jännittää sitä kovasti ja taluttaessa oli vielä kuukausi sitten ihan mahdoton, nyt jo on kehitystä tullut todella paljon talutuskäyttäytymiseen. Työtä on siis edessä, mutta onneksi tyttö on nopea oppimaan ja luonteeltaan aivan mahtava ja kiltti.

(c) Anna
(c) Anna 
Tällä hetkellä meidän viikko-ohjelma sisältää paljon maastakäsittelyä ja ihan normaaleihin hoito- ja käsittelytoimenpiteisiin siedättämistä, joissa onkin edistytty oikein mallikkaasti ihan jo viikon aikana. Lisäksi käydään taluttaen kävelylenkeillä ja kentällä sitten kelien ja pohjien mukaan irtojuoksutellaan aina kun mahdollista. Tavoitteena siis kohottaa neitokaisen kuntoa ja saada se tottumaan käsittelyyn, hoitoon ja varustamiseen ennen kuin uudestaan mennään selkään. Tarkoituksena myös opettaa maastakäsin perusasiat, kuten kuolaintuntuma ja ohjan seuraaminen yms, jotta selästä käsin homman jatkaminen olisi sitten aikanaan mahdollisimman helppoa. 
Hyvin ojentuu koivet
Nyt vain toivotaan, että nämä luistinratakelit helpottaisivat pian ja tulisi taas lunta, niin pääsisi vähän paremmin lenkille, kun ei itse meinaa narun päässä pysyä pystyssä :D 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti