tiistai 31. joulukuuta 2013

Ohi on!

Huhhuh, kylläpä olikin enemmän tekemistä tuossa muutossa, kuin mitä olisin uskonutkaan, mutta nyt se on vihdoinkin ohi. Nyt vasta ehdin kunnolla istahtaa koneelle ja kirjata ylös muuttopäivän tapahtumia. Oli tosiaan parin kuukauden aikana jo päässyt kerääntymään todella paljon tavaraa, joille piti nyt löytää järkevät paikat uudella tallilla, ja samalla itse opetella tallin tavoille. Ei niin helppoa, kuin miltä kuulostaa... Pidemmittä puheitta kuitenkin siirrytään nyt takaisin sunnuntaihin, eli muuttopäivään - tiedossa kuvapläjäys!

Huom! Kaikki kuvat ovat Tarun ottamia, iso kiitos hänelle. (Tarun blogiin tästä)

Ammulla ajelin siis ensin Hepokankaalle yhdentoista aikaan viemään muutamia tavaroita jo valmiiksi sinne, ja puolilta päivin päästiin sitten lähtemään trailerin kanssa Piirtoa hakemaan. Vanhalla tallilla vaihdoin vain nopsasti Piirrolle fleecen päälle ja laittelin kuljetussuojat jalkoihin, sitten päästiinkin lastailemaan. Piirto käveli koppiin oikein mallikkaasti, kerran pysähtyi puolimatkassa ihmettelemään, mutta tuli kiltisti perässä kun pyysin.

Lähtövalmiina
Peppu pursuaa takapuomin yli
Kuljetuksenkin ajan Piirto oli todella nätisti, mutta perille kun päästiin, oli se vähän hengästynyt, taisi jännittää aika kovasti matkalla. Otettiin se ulos aika pikaisesti, että pääsee katselemaan mihin on joutunut ja ai että se olikin hyvin hämmentynyt kun näki niin paljon hevosia ympärillä! Nätisti se tuli ulos ja pysyi hyvin käsissä kun pihalla taluttelin, mutta huomasi kyllä, ettei nuoriherra olisi millään malttanut pysyä nahoissaan :D

Missä ollaan?

Jeee, siellä on hevosia!!
Hetki ihmeteltiin pihalla maisemia, ja sitten lähdettiin käymään tallissa käytävällä ottamassa suojat pois ja näyttämässä paikkoja Piirrolle. Talliin se tuli ihan rauhassa, vaikka vähän huutelikin muitten perään. Ajattelin tässä vaiheessa, että en vaihda vielä loimea, vaan olkoot fleecessä, kun käydään tutustumassa tarhaan, ja sen jälkeen vasta kaivan sadeloimen jostain sille. Lähdettiin siis takaisin ulos tarhoille päin ja Piirto pääsi tutustumaan uuteen tarhakaveriinsa Miloon, joka on myös sen karsinanaapurina. Vähän jännitti, että jos ne eivät tulekaan toimeen, mutta se huoli osoittautui turhaksi, nämä ruunat olivat kuin vanhoja tuttuja alukuhaistelujen jälkeen!

Kuka sä oot?
Ai täällä oli lisääkin kavereita, harmi ku on narut välissä

Kumpi on kivempi, Milo vai naapuritarhan hepo?

Milo komensi kerran, ja nokkimisjärjestys oli sillä selvitetty, nyt ne on kuin paita ja peppu :)
Hyvin siis meni tarhaan laitto, paitsi että Piirto tottakai päätti kaikista tavoistaan poiketen ruveta piehtaroimaan! Se ei koskaan näiden viime kuukausien aikana ole piehtaroinut minun nähteni! En siis uskonut että fleeceloimi olisi vaarassa likaantua, mutta kuinkas sitten kävikään:






Eikä se edes kunnolla piehtaroinut, kävi vaan dippaamassa toisen kyljen lätäkössä ja nousi siitä heti ylös O.o Nooh, pääasia että poitsu on tyytyväinen, ei siinä yksi likaantunut loimi paljoa paina. Piirto sai jäädä tutustumaan Miloon ja syöpöttelemään rauhassa, kun itse menin opettelemaan käytännön juttuja Milon omistajan opastuksella. Ostin häneltä samalla myös fleecevuorellisen sadeloimen ja nätin värisen kouluhuovan. Molemmat olivat hankintalistalla olleet jo pidempään, eli varsin onnistunut päivä oli kaikenkaikkiaan :)

Kävin vielä myöhemmin vaihtamassa Piirrolle tuon juuri ostamani loimen päälle ja jätin sen tyytyväisenä möllöttelemään pihalle. Näytti ainakin olevan todella rauhallinen, vaikka paljon juttelikin kaikille ohikulkeville hevosille. 

Tyytyväinen heponen :)

lauantai 28. joulukuuta 2013

Muutto lähenee...

Nyt on tiedossa kuvaton teksti, sillä huomasin vasta aamulla, että kameran akku oli totaalisen finito. Näin ollen viimeinen (?) tallivuoroni nykyisellä tallilla jäi ikuistamatta. Ei siinä, että kameralle olisi ollut tarvettakaan, sillä aamu sujui aikalailla samalla kaavalla kuin kaikki aamutallit tätä ennenkin. Olin jo edellisenä iltana kasannut heinät valmiiksi, eli tänään oli helppo homma vain ruokkia ja loimittaa hepat ja päästää ne tarhailemaan.

Huomenna siis olisi edessä muutto Hepokankaan tilalle! Aikataulusta ei ole vielä tietoa, mutta toivottavasti päästäisiin hoitamaan kuljetus pois alta vielä valoisan aikaan. Onneksi Piirto ei stressaa trailerissa oloa yksinkään ja olenpa sitä kerran jopa itsekin kuskannut kun heti ensimmäisten viikkojen jälkeen piti käydä klinikalla pyörähtämässä. Siltä osin ei siis pitäisi olla hätää, mutta itseä tuo uusi paikka jännittää, kun en ole piiitkään aikaan käynyt säännöllisesti noin isolla tallilla. Tykkään yleensä enemmän pienistä maalaistalleista, joissa saa touhuta omiaan rauhassa ja missä on tiiviimpi porukka. Eiköhän me kuitenkin hyvin sopeuduta joukkoon ja saada uusia tuttavuuksia myös tuolta. 

Sovittelin jo Piirrolle huomista varten tallikaverin kuljetussuojia ja laitoin loimen ja päitset odottamaan valmiiksi, jotta huomenna sitten päästään matkaan sujuvasti kun hetki koittaa. Pakkailin vielä suurimman osan tavaroista ooppelin takakonttiin, joka tulikin aivan täyteen. Missä vaiheessa sitä tavaraa on noin paljon kertynyt, kun silti jatkuvasti tuntuu, että tarvitsisi vielä vaikka mitä uutta?? Tallille jäi vielä satulat, suitset ja pari loimea, jotka sitten huomenna nappaan lähtiessä mukaan tai käyn erikseen hakemassa samalla kun siivoilen sitten karsinan ja muut paikat lähdön jäljiltä. Haikea fiilis on nyt kyllä, kun niin mielellään olisin tuonne nykyiselle tallille jäänyt, mutta aina ei asiat mene niin kuin on suunnitellut, ja eiköhän uusi paikka ole ihan yhtä hyvä myös :)

Nyt pitäisi siis olla kaikki valmiina huomista varten: Piirron kuljetuskamat odottamassa, tavarat pakattu, uuden paikan sopimukset allekirjoitettu ja kyyti järjestetty. Lisänä vielä kaamea flunssa päällä ja kuume nousemassa, eli huomisesta on tulossa mitä loistavin päivä! 

Huomisesta saan toivottavasti kuvia, eli luvassa ehkä vähän mielenkiintoisempaa tekstiä, ellei flunssa ole vienyt viimeisiäkin voimia iltaan mennessä.



Talleilua

Piti kirjoitella jo torstaina illalla tallipäivästä, mutta koska kärsin taas joka jouluisesta flunssasta, menikin ilta nukkuessa heti kun olin kotiin päässyt. Nyt siis torstain kuulumiset näin perjantaiyönä. Onneksi torstaina aamulla oli vielä hyvä olo, sillä lähdin jo seitsemältä tekemään aamutallia ja tarkoitus oli myös käydä Piirron kanssa vähän pidemmällä maastolenkillä, kun kotipihasta näytti ainakin kaikki jäät sulaneen jo kokonaan pois. Toiveissa oli, että tallin pihakaan ei enää muistuttaisi luistelurataa.

Ihan liian pimeetä ja märkää -.-
Noh, tallille kun pääsin, oli piha yhtä liukas kuin aina ennenkin, samoin kuin tallin taakse lähtevä maastolenkki, mutta onneksi sentään tallille tuleva hiekkatie oli sula, joten maastoilu olisi mahdollista sittenkin! Ensin kuitenkin talliin liukasteltuani viskasin hepoille aamupöperöt turvan eteen ja lähdin kärräämään heiniä tarhaan ja toki kastuin samalla hyisestä räntäsateesta välittömästi. En sentään liukastunut - vielä.

Piirto aamupuurolla :)
Kun hepat oli saaneet lopeteltua aamuruokansa, alkoi aamun mukavin (not) osuus - loimittaminen. Koska ulkona tuli kaikkea mahdollista rakeiden ja vesisateen väliltä, piti kaikille hevosille kaivaa takit niskaan. Jostain syystä ne eivät arvostaneet työskentelyäni ollenkaan, vaan olivat sitä mieltä, että kun karsinan ovi avautui, olisi pitänyt heti päästä jo ulos. Onneksi ei ole kuin viisi heppaa tallissa, joten homma oli nopeasti hoidettu ja ne pääsivät syöpöttelemään heiniä vielä pimeään tarhaan. Itse taas pääsin siivoamaan Piirron karsinaa, joka on tosin melko helppohoitoinen aina. Poitsu osaa kakkia yhteen kasaan, paitsi jos aamutallissa kestää liian kauan, silloin tulee protestikasa oven eteen... Siivoilin rauhassa NRJ:tä kuunnellen ja laittelin Piirron ilta- ja aamuruuat valmiiksi, sekä lisäsin heinät ja vedet. Tämän jälkeen haukkasin vähän evästä ja lähdin sitten kiusaamaan kuvaamaan Piirtoa ulos. Siitä ei tullutkaan sitten yhtään mitään, kun oli vielä sen verran hämärää, ettei loistava digipokkarini ymmärtänyt ottaa kunnollisia kuvia! Kuvaajassahan ei mitään vikaa voinut olla. Alla paras kuva mitä sain, muita ei kehtaa edes katsoa.
Jatkossa pyydän tallille paremman kuvaajan mukaan, ei tästä muuten mitään tule :D
Lopulta, kun Piirto oli saanut aamuheinänsä lopeteltua ja oli jonkin aikaa touhunnut kavereiden kanssa tarhassa, hain sen takaisin sisään ja laittelin varusteet sille. Laitoin vielä varmuuden vuoksi kaikki mahdolliset heijastimet mitä löytyi, kun olimme kuitenkin lähdössä tietä pitkin maastoilemaan. Lenkkipä ei mennytkään niin kuin olin kuvitellut, vaan Piirto oli sitä mieltä, että parin vapaapäivän jälkeen ei missään nimessä voi tehdä mitään mitä ratsastaja haluaa! Pois päin kun lähdettiin, se ensin hiipi eteenpäin ja kun komensin vähän reipastumaan, se alkoi kiemurrella. Jossain vaiheessa mentiin sitten hetki suorana ja reippaasti kävellen, mutta sitten tien vieressä olevien pyöröpaalien muovit olivat niin kaameita että piti pomppia ja pöristä niille häntä pörhössä. Niitä kun se ei olekaan ikinä ennen nähnyt... 

Arvelin että ei lähdetäkään kauhean pitkälle, kun jo alku oli noin hankalaa, vaan käveltiin sen verran vielä, että päästin minun haluamaa tahtia rauhallisena ja sitten käännyttiin takaisin päin. Silloin Piirtokin heräsi kunnolla, ja sitä alkumatkasta kaivattua reippautta löytyikin sata kertaa enemmän kuin olisi ollut tarvetta. Takaisin tultiin siis seuraavalla kaavalla: käyntiaskel - pomppu - steppailua - seis - kuopimista - pörinää - hetkellinen rauhoittuminen  - ja uudestaan :D Tällä tyylillä meillä meni tuplasti aikaa takaisin päin kävellessä, mutta tulipahan harjoiteltua rauhoittumista ja sitä, että pöllöilemällä ei ainakaan pääse sen nopeammin tallille takaisin. Kuitenkin jäi ihan hyvä fiilis lenkistä, sillä aluksi kun Piirto tuli minulle, se yritti pukitella maastossa kotiin päin tullessa, nyt se vaan tyytyi sätkyilemään ja itse sain oltua rauhassa ja määrätietoisena, enkä ruvennut hätäilemään.

Tyytyväinen pösilö tallissa turvassa
Siinäpä olikin torstain talleilut, ratsastuksen jälkeen hoidin Piirron ja jätin sen tarhailemaan kamujen seuraan vesisateeseen. Näytti olevan tyytyväinen kun pääsi takaisin mielipuuhaansa, eli syömään. 

Tänään (eli perjantaina) en tehnyt Piirron kanssa mitään erikoista. Kävin tekemässä iltatallin ennen töihin menoa, eikä huvittanut edes yrittää pilkkopimeässä kaatosateessa lähteä hevosen kanssa tielle kävelylle. Rapsuttelin ja harjailin siis Piirtoa sillä aikaa kun se mutusteli iltaheiniä ja sinne se jäi tyytyväisenä iltaa viettämään kun minä lähdin töihin. Huomenna oliskin sitten taas aamutalli ja pääsee valoisan aikaan liikuttamaan. Jos kenttä on sula, voisin juoksutella pitkästä aikaa. Senpä näkee huomenna sitten mitä pääsee tekemään.


torstai 26. joulukuuta 2013

Ratsastushistoriani

Ajattelin, että aloitan helpolla aiheella, eli kertomalla millainen historia minulla on hevosten ja ratsastuksen parissa. Tehtävä ei osoittautunutkaan niin helpoksi kuin olin luullut, sillä minulla on hyvin pitkä menneisyys tämän harrastuksen osalta, ja yritän parhaani mukaan kertoa nyt ainakin pääpiirteittäin mitä kaikkea sitä onkaan vuosien saatossa koettu. Pahoittelut jo etukäteen ylipitkästä tekstistä.

Hevosharrastuksen aloittaminen
Ensimmäistä kertaa pääsin kunnolla hevosten pariin ala-asteella, olisinkohan ollut kolmannella luokalla, kun kaverin kanssa käytiin kysymässä lähistöllä sijaitsevalta pieneltä ravitallilta, jos heppoja olisi päässyt hoitamaan. Yllättävää kyllä, me saimme lähes vapaat kädet hevosten hoidon ja liikutuksen suhteen melko pian, ja kyseisellä tallilla kävin säännöllisesti monta vuotta. Tallilla oli kolme oria ja neljä tammaa, kaikki ravureita, ja niiden kanssa teimme kaikkea mahdollista mitä vain keksimme. Kävimme siivoamassa karsinoita, ruokkimassa hevosia, ratsastamassa maastossa, ajamassa ja pääsimme jopa olemaan mukana varsan koulutuksessa sen syntymästä saakka. Hevosten omistaja opetti meille paljon ravihevosten treenaamisesta ja hevosten käsittelystä muutenkin, enkä usko, että olisin nykyäänkään näin rohkea ja varma hevosten parissa, jos en olisi aloittanut harrastusta juuri tuolla tallilla.

sh-o. Kuvan-Poika ravitallilla Varkaudessa. Ensimmäinen hevonen jolla ratsastin "oikeasti"
Jossain vaiheessa kuitenkin rupesin kaipaamaan opetusta myös ratsastuksen osalta, sillä en kuitenkaan ollut koskaan kiinnostunut erityisemmin raviharrastuksesta, vaikka hiitillä käyminen ja ajolenkit olivatkin todella mukavia. Ala-asteen lopulla parhaan ystäväni kanssa aloitimmekin ratsastustunneilla käymisen Varkauden Ratsastuskeskuksessa, jossa oli laadukkaat hevoset ja hyvä opetus. Ratsastustunteja jatkoin yläasteelle saakka ja kävin myös joka kesä jossain ratsastusleirillä, joista parhaimpina ovat jääneet mieleen Siilin Ratsastuskeskuksen ja Kokkomäen tallin leirit.

4-v. tilasto-r. Urmikin Tähti Varkauden Ratsastuskeskuksella. Tällä menin ensimmäiset koulukisani.
Yläasteen jälkeen valitettavasti hevoset poistuivat elämästäni täysin, kun opinnot veivät kaiken ajan ja kaveripiiri vaihtui hieman. Tästä seurasikin useamman vuoden tauko harrastuksesta, mutta koskaan en lakannut hevosista ja ratsastuksesta pitämästä.

Uusi alku
Joensuuhun muutettuani olin vielä pari vuotta poissa hevosten parista, mutta vuonna 2010 aloin aina välillä eksymään hevostalli.netin markkinat-palstalle "ihan vain katsomaan" minkälaisia vuokrahevosia olisi tarjolla. Aina keksin kuitenkin jonkin syyn, miksi en muka viitsinyt sähköpostia hevosten omistajille laittaa.

Meni vielä puolisen vuotta, kunnes aloin liikuttamaan maastoillen isoa lämppäriruunaa, joka itseasiassa tällä hetkellä asuu samalla tallilla kuin missä Piirto vielä hetken aikaa. Samaan aikaan sain myös toisen vuokrahevosen, rauhallisen suokkiruunan, jonka kanssa pääsin muistelemaan kenttätyöskentelyn perusteita, taidot kun olivat hieman ruosteessa vuosien jälkeen. Yllätyin iloisesti mennessäni kokeilemaan tuota suokkiruunaa, kun samalla tallilla asuikin se lämppäriruuna, jota olin aikanaan sen syntymästä asti käsitellyt ja ravi- ja ratsunhommiin koulutellut Varkaudessa ravitallilla käydessäni. Pääsin tätäkin ratsastamaan säännöllisesti ja tein tallihommia kyseisellä tallilla talven ajan.

Vuokrahevosten lisäksi kävin puolisen vuotta heB -koulutunneilla Jokirannan ratsastuskoulussa. Aloin myös tammikuussa 2012 liikuttamaan mukavaa lv-tammaa, jonka kanssa opeteltiin ratsastuksen perusteita raviuran jälkeen. Tamma kehittyi oikein hyvin ja se oppikin kantamaan itsensä hyvin käynnissä ja ravissa, sekä laukat nousivat kivasti ja heppa tykästyi erityisen paljon laukkaamiseen. Nyt tamma on kantavana ja minulla on Piirto, joka siis tuli samalta tallilta minulle kuin missä tammakin asustaa. Tarkoitus on käydä tätä tammaa moikkaamassa aina kun ehdin, vaikka enää sitä ei rankemmin voikaan liikuttaa.

Jouduin kesän 2013 aikana ottamaan erittäin rauhallisesti ratsastuksen parissa, ja käytännössä jos ratsastin, niin se oli pelkkää maastoilua, sillä selkäni meni todella huonoon kuntoon. Käyntiä pystyin ratsastamaan, mutta ravi ja laukka vihloivat pahasti ja palautumisessa kesti pitkään. Kävin kuntosalilla säännöllisesti ja aloitin taas loppukesästä pikkuhiljaa ratsastelemaan tehokkaammin, eikä ainakaan toistaiseksi selkävaivat ole palanneet. 
4-v sh-r. Selvä-Piirto. Ensimmäinen ratsastus nykyisellä tallilla.
(c) Petteri Kettunen
Nyt siis käyn säännöllisesti pelkästään Piirron luona, mutta ajoittain liikuttelen tuttujen hevosia pyynnöstä ja todennäköisesti käyn välillä myös ratsastustunneilla muillakin hevosilla rahatilanteen niin salliessa.

Huh, tulipahan tosiaan pitkä teksti, mutta nyt pitäisi ainakin olla kaikki kirjattu ylös, yksittäisiä ratsastuskertoja lukuunottamatta :)

Eka kerta

Nyt on sitten bloggausneitsyys virallisesti menetetty!
Tämmönen tollo täällä bloggailee 

Pakkohan minunkin oli oma blogi perustaa "kun kaikki muutkin bloggaa". No ei ehkä niinkään, mutta tuleepahan kirjoiteltua ainakin omaksi iloksi ns. päiväkirjaa, muutenhan sitä ehtii parissa päivässä jo unohtaa mitä on tullut touhuttua. Pääpaino blogissa tulee tietenkin olemaan hevostelussa, etenkin minun ja nuoren suokkipoika Piirron tekemisissä, mutta eiköhän mukaan mahdu myös juttuja muista hepoista, koirastani Repestä ja kaikesta muusta mitä vapaa-ajalla ehdin tekemään (eli ei paljoa mistään muusta, mikä vapaa-aika??)

Kaikki ylimääräinen aikani mitä töiltä jää, kuluu yleensä tallilla, koiran kanssa touhutessa, miehen kainalossa ja nettiä selaillessa gradua kirjoittaessa. Yritän parhaani mukaan saada mahdollisimman usein kirjoiteltua tänne monipuolisesti ja mielellään kuvien kera. Tällä hetkellä minulla on hyvin vähän kuvamateriaalia tallilta, sillä vielä toistaiseksi Piirto asustaa pienehköllä itsehoitotallilla, jossa ei ole ketään kuvailemassa kun siellä käyn, eikä myöskään iltaisin ole kuvia saanut kun on niin mahdottoman pimeää. Tähän on kuitenkin luvassa muutosta, sillä olosuhteiden pakosta olemme lähiaikoina muuttamassa isommalle tallille, jossa onkin paremmat mahdollisuudet saada kuvaajia paikalle. Lisäksi, koska kyseessä on maneesitalli, ei kuvaamista haittaa vaikka pimeällä lähtisi ratsastamaan.

Muutama viikko sitten täällä oli vielä lunta :(
Ulkoasu on toistaiseksi vielä työn alla, sillä en ole käyttänyt bloggeria koskaan ja banneriakaan ei vielä ole, mutta parannusta on toivottavasti luvassa piakkoin! Lisämateriaalia odotellessa voi käydä tutustumassa tuolta välilehdistä löytyviin blogin päätähtien esittelyihin :)