keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Viikon ratsastelut tiivistetysti

Nyt tulee tiivistettynä viime viikkojen kuulumiset, joissa ei kyllä hirveästi vaihtelua ole. Kuvat on todella huonolaatuisia, johtuen ikivanhasta kamerasta, mutta mukava oli saada edes muutamia kuvia meistä. 

Lauantaina 4.1. oltiin siis ihan ensimmäisellä ratsastustunnilla ikinä. Piirrolle oli ensinnäkin todella iso juttu, kun maneesissa oli niin monta ratsukkoa kerralla, aiemmin kun on ollut vain kaksi meidän lisäksi maksimissaan. Nyt olikin ahdasta, kun maneesissa pyöri yhteensä seitsemän hevosta, eikä Piirto voinutkaan tehdä äkkipysähdyksiä silloin kun liikkuminen alkoi kyllästyttää, kun kaveri meinasi tulla päälle. Raukkaparka. Lisäksi me hyvin harvoin treenaillaan noinkaan rankasti kokonaista tuntia, vaan liikutan sitä yleensä maksimissaan kolme varttia kerrallaan, että pysyisi mielenkiinto yllä. 

Tunnilla mentiin ympyrällä ihan perusjuttuja, taivuteltiin ja aseteltiin, tehtiin siirtymisiä ylös- ja alaspäin, käynti-ravi-laukka, sekä keskityttiin omaan istuntaan. Opettaja huomioi hyvin Piirron koulutustason ja antoi todella hyviä ohjeita varsinkin istuntani suhteen. Olen viimeksi ollut tunnilla yli vuosi sitten, ja silloin ei ratsastajan istuntaan ja apujen käyttöön keskitytty lainkaan, vaan pääasia oli, että hevoset jotenkuten suoriutuivat peräkanaa tehtävistä. Nyt oli toinen ääni kellossa, ja olin tunnin loputtua aivan poikki. Piirollehan ei tullut edes hiki.... 



Tämän jälkeen Piirron liikutus on ollut melko kevyttä, koska sillä tuntuisi olevan hammaspiikkejä, tai jotain muuta vikaa suussa. Se välttelee todella paljon vasemmalta puolelta tuntumaa ja on melko levoton suusta. En siis ole viitsinyt kiusata sitä hirveästi, vaan olen juoksutellut sitä päitsillä ja jos olen ratsastanut, niin olen yrittänyt mahdollisimman vähän aiheuttaa painetta suuhun. Jospa ensi viikolla saisi eläinlääkärin paikalle...

Tällä viikolla kuitenkin on päästy pitkästä aikaa kentälle, sillä ehdin parikin kertaa töiden jälkeen vielä valoisan aikaan tallille ja koska kelit ovat olleet nyt aivan loistavat, ei paljoa huvita nyhjätä maneesissa kun voi nauttia kauniista talvimaisemista kentällä.



Yritin irtojuoksutella Piirtoa maanantaina, että se olisi saanut vähän päästeltyä höyryjä, mutta herrapa päätti vain möllöttää paikoillaan ja tuijotella minua. Heti kun käännyin ympäri, se käveli selän taakse ja rupesi tökkimään turvalla kättä, ihan kuin olisi kysellyt että miksi se ei ole liinassa niin kuin yleensä. Eihän sitä sitten kehdannut ruveta jahtaamaan, että olisi saanut juoksutettua irtona, joten liinaan oli tyydyttävä. Liinassa se sitten päästelikin parit riemupukit oikein sievästi kuitenkin ympyrällä pysyen. Jonkun pitäisi varmaan näyttää sille miten kivaa irtonakin juokseminen voi olla, nyt ei oikein ole mennyt jakeluun.

Tänään olikin jo vähän enemmän pakkasta, mutta halusin silti päästä selkään pitkästä aikaa, eli päätin kammeta itseni Piirron selkään ilman satulaa. Sillä kun on niin ihanan pörröinen talvikarva, että ei ihan helposti ainakaan takamus jäädy. Varpaat olikin sitten eri asia.





Vaatetus ei ollut ehkä ihan sään tai muutenkaan tarkoituksen mukainen, koska tulin suoraan töistä ja tajusin vasta tallilla, että olin hääviikonlopun takia tyhjentänyt autosta kaikki tallikamat, mukaanlukien talvisaappaat ja topparatsastushousut... Noh, pärjäsihän noillakin varusteilla, kun ei oltu kuin puolisen tuntia kentällä yhteensä. Vähän meinasi vaan collegehousut olla liukkaat, onneksi Piirto ei keksinyt esitellä juuri nyt hienoja pukkejaan, vaan köpötteli todella nätisti, vaikka vieressä muut hepat riehui tarhoissaan pää viidentenä jalkana. Hammasongelmien takia harjoiteltiin istunnan kuuntelua. Tehtiin siis pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä, sekä kiemurauria ja voltteja lähes pelkillä istunta-avuilla. Yllättävän nopeasti Piirto herkistyi istunnalle, näytti olevan jopa tyytyväinen kun suussa ei tuntunut jatkuvasti ikävälle. Vain alkuun jouduin vähän muistuttamaan, että pysähtyä voisi, mutta muuten sujui oikein hienosti!

Ratsastuksen jälkeen yritin vielä saada oikein edustavaa kuvaa, jossa Piirto olisi vaikkapa korvat hörössä ja edes jollain lailla iloisen näköinen. Tässä paras otos:

Ei vois vähempää kiinnostaa....
Onneksi Piirto ja Milo päättivät vielä söpöillä kun vein Piirron takaisin tarhaan ja annoin hepoille lämmintä vettä juotavaksi. Sain oikein suloisen kuvan, kun kamut hörppi vettä yhdessä :)


Siinäpä oli lyhykäisyydessään meidän viime viikkojen touhuilut. Kunhan raspaus (ja rokotukset) on hoidettu alta pois, taidetaan me ruveta osallistumaan ihan säännöllisesti tunneille aina kun vaan mukaan mahtuu. Oli sen verran hyödyllisen tuntuista tuollainen melko helppo tunti jo, tiedä sitten miten tämän ratsukon kunto kestäisi ihan tehokkaampaa valmennusta :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti