Loppuvuosi pikakelauksena

Näin siinä aina käy, kun ajattelee, että nyt jatkan aktiivista kirjoitustahtia. Heti tuli yli kuukauden tauko ihan huomaamatta, kun aina on muka parempaa ja tärkeämpää tekemistä kuin istahtaa hetkeksi koneen ääreen. Yritetäänpä nyt jatkaa tätä kirjoittelua, jospa tuliterän puhelimen myötä tulisi postauksiakin useammin, kun bloggerin käyttö on tällä laitteella aiempaa helpompaa..

Tosiaan, kuten viime kerralla kertoilin, ollaan sopeuduttu hyvin pihattoelämään ja Bambin kanssa on ratsastushommatkin lähteneet todella hyvin etenemään. Käytöksen osalta enää ei voi sanoa, että olisi mitään ongelmia, Bambi on todella rauhallinen kaikissa tilanteissa ja luottaa käsittelijöihinsä täysin.

Lokakuulta kesäisiä kuvia Hellun ostopäivältä

Lokakuun alussa meidän perheeseen saatiin lisäystä, kun tehtiin kaupat 8-vuotiaasta piensuokkitammasta, Hellusta. Halusin hevosen, joka olisi turvallinen ja varma ratsu Eemelille ja jolla voisi myös ajaa, mutta olisi kuitenkin potentiaalia ja luonnetta niin, että itsekin jaksaisin sillä harrastaa ja ehkä kisatakin joskus. Hellu on osoittautunut aivan täydelliseksi ostokseksi nyt parin kuukauden tuntemisella, vaikka se tullessaan olikin hieman ruosteessa ja on muutenkin vielä koulutuksellisesti kesken. Eemeli voi huoletta mennä sillä kentällä ja maastossa kaikissa askellajeissa niin selästä kuin kärryilläkin ja uskalsin ottaa vuokraajankin sille. Itse taas olen päässyt treenailemaan pitkästä aikaa pienillä esteillä ja tuuppailemaan vähän Bambia hieman valmiimmalla ja tasaisemmalla hevosella.

Eemelin ekat kärryttelyt

Hellu hyppäämässä ekaa kertaa, tamma tykästyi hommaan eikä tarvinnut kahdesti käskeä esteelle :D

Hellu on siis varsonut toukokuussa, eli sillä on mammaloman myötä ollut melko pitkä tauko liikutuksessa. Rouva kuitenkin vaikutti olevan mielissään kun pääsi jälleen hommiin ja pääsi pienestä kiusankappaleesta eroon lepuuttamaan hermojaan. Hellulla on kunto kasvanut todella huimaa vauhtia ja se kehittyy jatkuvasti niin ratsastuksellisesti kuin käsittelynkin osalta. Bambi ja Hellu asuvat siis kahdestaan samassa pihatossa, mikä on toiminut tosi hyvin, kun tytöt tulevat keskenään loistavasti toimeen ja itse ei tarvi stressata jos oma hevonen kiusaa tai rikkoo muiden hevosia, kun molemmat on omalla vastuulla :D

Tyttöjen kanssa joulutunnelmissa

Täällä on ollut tosi kivat talvikelit, viikon verran oli ennen joulua vain liukasta kun tuli vettä muutamana päivänä, mutta muuten ollaan saatu nauttia lumesta. Hokkibootsit löytyy sekä Bambille että Hellulle, mutta toistaiseksi ei ole niitä tarvittu. Molemmat hevoset siis ovat kengättä ja hyvin on pärjätty maastossa ja kentällä, jossa on voitu ottaa estetreeniäkin. On päästy myös ajamaan ja hiihtoratsastamaan, eli alkutalvesta on nautittu kyllä monipuolisesti. Toivotaan että lunta tulee jatkossakin ja kohta päästäisiin oikeille pakkaslukemille niin olisi paljon kivempi talvitunnelma :)

Pieniä esteitä uskaltaa hyvin hypätä ilman kenkiäkin

Pihattoelämää ja hammashuoltoa

Laidunkausi loppui meidän osalta elokuun lopussa, ja oli aika muuttaa pois kesäpaikasta. Hetken oli harkinnassa, jos oltaisiin jääty kyseiseen paikkaan, mutta itsellä oli muutto myös edessä ja löydettiin yhtä hyvä paikka sitten lähempää uutta osoitettani.

Kesällä olin tehnyt Bambin kanssa jonkin verran lastausharjoituksia (tai oikeastaan purkuharjoituksia..) ja nyt muuton koittaessa Bambi lompsi koppiin kuin vanha tekijä, ja uudella tallilla saatiin se normaalisti myös purettua, mikä siis oli itselle se enemmän jännittävä asia, kun viimeksi Bambia ei millään meinannut saada kopista ulos. Bambi otti uudet maisemat erittäin rennosti, ja pystyinkin jättämään sen heti tarhailemaan rauhassa, samalla kun itse keskityin järjestelemään tavaroita paikoilleen.

Uudella tallilla ihmettelemässä 

Bambi muutti siis pihattoon asumaan ja näin muutaman kuukauden perusteella olen kyllä erittäin tyytyväinen ja varma, että ratkaisu oli paras mahdollinen. Aluksi oli hieman ongelmia sopivan pihattokaverin löytämisessä, Bambi kun puolusti omia heiniään todella raivokkaasti, eikä lopulta päästänyt kaveria syömään lainkaan, vaikka heinää oli monessa kasassa sekä sisällä että ulkona. Meinasi jo iskeä epätoivo, ja jouduttiin jo miettimään, että onko tässä pakko kuitenkin alistua karsinapaikalle, kun vaihtoehtona olisi yksin pihatossa asuminen. Lopulta Bambille kuitenkin saatiin sopiva kaveri, lämppäritamma sekin, joka ei sen kiukutteluista hätkähtänyt, kun itsekin on melko kipakka tapaus. Yllättävää kyllä, näiden välillä ei edes ensimmäisellä tutustumiskerralla ollut minkäänlaista vinkumista tai potkimista, ne vain vilkaisivat toisiaan ja totesivat, että kaipa tuon kanssa voi elää. Siitä lähtien ovat olleet kuin paita ja peppu, mitään ongelmia ei ole ollut.

Käsitykseni mukaan Bambi on nuorempana asunut pelkästään pihatossa, mikä myös selittää karsinassa stressaamisen. Nyt kun se on jo jonkin aikaa taas asustanut pihatossa, huomaa miten levollisempi se on ja sen koko olemus on paljon rennompi ja rauhallisempi. Kaikki turhat hötkyilyt ja riekkumiset esimerkiksi käytävällä on jääneet pois, varustaminen ja kavioiden hoito sujuu ongelmitta ja jopa eläinlääkäri sai rauhassa piikittää tamman, kun kesällä jouduttiin painimaan puoli tuntia, että rauhoituspiikki saatiin perille asti.

Bambi varsana pihatossa

Bambihan siis raspattiin kesällä, kun sillä alkoi tulla suun kanssa tosi pahoja oireiluita, mutta tuolloin eläinlääkäri ei löytänyt suusta mitään sanottavaa. Nyt pyysin toisen eläinlääkärin käymään vielä, kun suu ei vieläkään mielestäni ollut normaali, vaikka suoran kumikuolaimen ansiosta jo paljon parempi. Tämä lääkäri löysikin hyvin pienen sudenhampaan murusen oikealta puolelta ikenestä, joka aiheutti pahaa kipua. Vaikka hampaan murunen oli pieni, eikä sillä ollut isoja juuria, niin se kuitenkin heilui ja kahdella piikillä rauhoitettu Bambi tunsi kivun kun hammasmurua sormella heilutti. Ei siis ihmekään, että kuolaimet ei ole ollut sen mielestä yhtään kiva juttu. Eläinlääkäri arveli, että murunen on aiemmin ollut paremmin "kiinni", mutta silloin kesällä ongelmien alettua on joko kuolaimen vaikutuksesta tai syödessä niksahtanut heilumaan ja ruvennut aiheuttamaan pahenevaa kipua. Muuten suussa ei ollut sanottavaa ja oli kyllä helpottavaa löytää syy tuohon suuongelmaan.

Ensimmäinen kerta kun todettiin että suuongelma on paha. Koko ratsastuskerta oli tämän näköistä, suu niin auki kuin turpahihna antoi periksi, ja lopeteltiinkin nopeasti. Tämän jälkeen lähdettiin ratkomaan ongelmaa ja ollaankin jätetty alaturpis pois, jotta ongelmat havaittaisiin mahdollisimman pian jatkossakin. (Sudenhammas löytyi oikealta ylhäältä)

Hammashuollon jälkeen Bambi on ollut paljon parempi ratsastaa ja se on alkanut jo pikkuhiljaa lämpenemään jopa suitsimiselle. (Bambillehan ei ole pystynyt laittamaan suitsia normaalisti, myös päitsien laittoa panikoi alkuun, ollaan laitettu suitset ilman kuolaimia leipäpalapalkalla ensin korvien yli, ja sitten vasta kuolain kiinni toiselta puolelta ja suuhun). Nyt se alkaa kaikin puolin olla jo kuin ihan oikea hevonen, jonka kanssa ei jatkuvasti tarvitse miettiä mistä se seuraavaksi vetää herneet nenään tai saa paniikkikohtauksen :D

Neiti on nykyään niin hyvätapainen että ihan ihmetyttää. Korvahupun ja suitsetkin saa laittaa toiselle päähän ilman draamaa :D

Pihaton lisäksi uudella tallilla on aivan loistavat maastot ja paljon sekä tasaista, että mäkistä peltoa, missä voi ratsastaa. Myös hyvä valaistu kenttä ja estekalusto löytyy, eli nyt on ollut todella hyvä treenailla ja pitäytyä liikutussuunnitelmissa. Pihaton ja säännöllisen liikunnan ansiosta Bambi on pysynyt vetreänä ja stressittömänä, ja toivonkin, että sitä ei enää joudu takaisin karsinaan laittamaan. Sillä alkaa olla jo kiva pörröinen talvikarvan alku, ja vähän jännittää miten hurjan pörrön se tässä talven aikana saakaan kasvatettua. Kuivatuslomia on pitänyt ostaa iso kasa, mutta muuten en ole kyllä pihattoa kokenut mitenkään ongelmalliseksi, enemminkin se on helpottanut elämää huomattavasti.

Bambin liikutus on sujunut nyt todella hyvin. Alkusyksystä päästiin todella hyvin maastoilemaan useamman kerran viikossa, minkä lisäksi vähintään kerran viikossa otettiin koulutreeniä kentällä ja juoksuteltiin sekä liinassa että irtona. Lisäksi parin viikon välein on päästy irtohypyttelemään, josta Bambi on tykännyt todella paljon. Bambin irtohypytys on todella helppoa, sille ei tarvitse rakentaa kujaa ja riittää että pyytää sen liikkeelle, niin tammahan painelee esteelle ihan omatoimisesti.

Kuvakaappaus videolta

Pientä taukoa tuli vähän aikaa sitten huonojen kelien vuoksi, jonka jälkeen sekä minä, että Annika oltiin kipeänä, ja Bambin liikutus oli lähinnä juoksuttelua. Nyt ollaan taas normaalissa rytmissä ja toistaiseksi kenttäkin on ollut oikein hyvässä kunnossa, ollaan pystytty menemään ihan normaalisti kengättä, vaikka lunta on tullut reilusti. Laittelen lokakuun alusta muutamia kuvia vielä tähän loppuun, nämä otettu melko pian hammashuollon ja lomailun jälkeen.

Kesä 2016

Täällä ollaan taas. Pistin blogin piiloon keväällä, kun aika ei millään riittänyt päivittämiseen ja kuvamateriaaliakaan ei meinannut saada, kun päivät meni niin kiireessä töitä tehden ja yleensä Bambin liikutukset hoidin silloin kun muita ei ollut tallilla. Nyt motivaatiota ja aikaa blogin kirjoitteluun taas löytyisi, joten katsotaan miten aktiivisena onnistun tämän tällä kertaa pitämään. Jos ei muuta, niin tuleepahan ainakin laitettua kuvia talteen, koneelta kun niitä ei ikinä jaksa kaivella :D

Ennen kuin rupean kirjoittamaan ajankohtaisista asioista, ajattelin kirjoitella nyt ensin pienen pikakelauksen viime kesän kuulumisista. Kuten mainitsin, kesä meni aikalailla nopeasti ohi töitä tehdessä ja Bambia sekä muita heppoja liikutellessa. Olin siis töissä laidunkauden ajan samalla tallilla, jossa Bambikin kesän vietti, joten työn ja harrastuksen yhdistäminen kävi erittäin helposti. Oli todella kiva tehdä ulkohommia ja päästä ratsastamaan erilaisia hevosia, sekä muutenkin olemaan enemmän osa talliyhteisöä, viihdyin siis erittäin hyvin ja kesä oli todella kiva. Vaikka töitä kyllä riitti ja kevyitä ei päivät olleet, jäi hyvin kyllä virtaa myös Bambin kanssa touhuamiseen, minkä lisäksi minulla oli myös viisivuotias tamma ratsastettavana parin kuukauden ajan, eli tekeminen ei ihan heti loppunut kesken. 

Bambi oli siis maalis- ja huhtikuun karsinapaikalla, ja heti kun kelit salli, siirrettiin hevoset yötäpäivää ulos. Edellisessä postauksessa kertoilinkin, mitä oltiin maaliskuun aikana ehditty puuhailla, ja samalla kaavalla siitä jatkettiinkin seuraavat pari kuukautta. Paljon harjoiteltiin ihan peruskäsittelyä, otettiin Annikan ja tallinomistajan kanssa tosissaan treeniin päitsienlaittoon totuttelu ja siinä edistyttiinkin valtavin harppauksin, kun kaikki Bambia käsittelevät olivat mukana. Myös käytävällä ja hoitopuomilla seisomista täytyi harjoitella taas alusta alkaen uudessa paikassa, Bambi oli melko levoton varsinkin, jos ei nähnyt muita hevosia, mutta ei mitenkään mahdoton muutamia kiukuttelupäiviä lukuunottamatta. Aluksi käytiin todella paljon maastakäsin maastoilemassa, mutta koska Bambi toimi myös todella hyvin ratsastaen maastossa, se olikin iso osa liikutusta koko kevään ajan kunhan liukkaat kelit vaihtuivat kuiviin teihin. 

Bambi valitsi paremmat reitit narulenkeillä, itse tyydyin kävelemään tiellä :D

Yritettiin myös opetella ajohommia, mutta melko huonolla menestyksellä, sillä itsellä ei ollut tarpeeksi resursseja niin intensiiviseen harjoitteluun, mitä Bambin opettaminen olisi vaatinut, Se ei sietänyt lainkaan kärryn aisojen painetta kääntyessä, mikä siis ei olisi mitenkään mahdotonta opettaa pois, mutta yksin sitä on hankala harjoitella, joten Bambi pääsi tällä kertaa pälkähästä ja sai pitäytyä ratsunhommissa. Keväällä tehtiin myös päätös Bambin jättämisestä kengättömäksi, vuolut onnistui kengittäjän toimesta hyvin ja sopivat bootsitkin löytyi, jotta pystyttiin liikkumaan sorateilläkin.

Kesäkuun ensimmäinen päivä muodostettiin varsinaiset kesälaumat ja päästettiin hevoset isoille laidunlohkoille. Bambi pääsi tammalaumaan, ja hieman yllättäen siitä tulikin koko lauman pomo, vaikka olisin itse odottanut, että laumaan kuulunut Manta olisi sen paikan itselleen napannut. Lauma asettui tosi hyvin ja mitään kommelluksia ei kesän aikana sattunut. Muutenkin kesä meni todella sujuvasti ja ilman isompia vaikeuksia, päästiin harrastamaan hyvällä mielellä ja Bambi oppi jatkuvasti uutta ja rauhoittui silminnähden käsittelyn osalta. Isoin ongelma kesällä oli Bambin kiinni saaminen laitumelta, sitä kun ei aina olisi huvittanut lähteä kavereiden luota töihin :D

Tammalauma tutustumassa 

Mitäs me sitten kesällä tehtiin? Maastoiltiin ainakin todella paljon, otettiin pitkillä suorilla laukkavetoja ja käytiin rämpimässä metsässä harjoittelemassa tasapainoa ja jalkoihin katsomista. Kentälläkin kyllä mentiin, alkukesästä käytiin Mansikka-ahon kentällä, eli siellä missä Piirto aiemmin asusteli ja loppukesä sitten omalla kentällä, kun tallille sellainen valmistui. Maastoilu teki todella hyvää myös Bambin ratsastettavuudelle kentällä ja homma rupesi jo sujumaan tosi hyvin. 

Mansikka-ahon kentällä heinäkuussa

Huomaa tyylikäs vyölaukku xD kulkee kännykkä kätevästi mukana ;)

Ensimmäisiä kertoja laukkaa kentällä, vähän vielä hankalaa tammalle

Loppukesästä tuli kuitenkin hieman takapakkia, kun Bambi ei meinannut ollekaan sietää kuolaintuntumaa ja ilmeisesti samasta syystä myös rupesi panikoimaan selkäännousua. Eläinlääkäri kävi melkein heti tarkastamassa suun ja muutenkin koko hevosen, mutta ei löytänyt mitään sanottavaa. Ongelma siis oli myös ratsuttajan alla, samoin kun valmennuksissa ohjeistettuna, joten melko hukassa oltiin mikä olisi vikana. Vaihdettiin satula sopivampaan ja mentiin kuolaimettomalla mahdollisimman paljon. Kuolaimettomalla ei protestoinut selkäännousua eikä ratsastusta muutenkaan. Kuolain vaihdettiin suoraan kumikuolaimeen, mikä helpotti asiaa melkoisesti, eli suussa oli vika (ja vika siis myöhemmin saatiinkin selville)...

Bambi sai kesällä myös lomailla, pidettiin se loimitettuna niin oli paljon rauhallisempi, vaikka ei mitään ihottumaa tai allergiaa ollutkaan, paarmat oli vain hirveitä kiusankappaleita :/

Suuongelma oli todella ikävä, sillä Bambista huomasi, miten työnteko muuttui sen mielestä ikäväksi ja esimerkiksi laitumella karkuun juokseminen sitä hakiessa lisääntyi selvästi ongelmien alettua. Onneksi olin alkukesästä ostanut LG-kuolaimettomat, joiden kanssa Bambi oli oma rento itsensä ja niillä oli hyvä käydä maastolenkkejä tekemässä. Paljon mentiin myös ilman satulaa tai rungottomalla satulalla ihan siltä varalta, jos satula olisikin ollut ongelma. Onneksi maastoilu onnistui ja kelit suosivat koko kesän, niin päästiin kokemaan paljon uusia asioita tamman kanssa. Nähtiin rekkoja, traktoreita, kaivinkoneita, busseja, harrikoita ja vieraita heppoja, eikä mikään aiheuttanut ongelmia maastossa. Käytiin ratsastamassa moottoritien vierustalla kulkevalla hiekkatiellä, sekä mentiin alikulkusillan kautta asfalttitietä pitkin saman motarin ali, jotta päästiin uittopaikalle. Järveen meneminen oli Bambin mielestä ensimmäisellä kerralla aivan mahdoton ajatus, mutta Manta kun näytti esimerkkiä, kykeni Bambikin seuraamaan perässä, ja toisella kerralla se olikin porukasta ensimmäinen, joka uskalsi veteen talsia ja mennä ihan uimaan asti <3

Polskimassa 

Siinäpä meidän kesä ei-niin-tiivistetysti, mutta onpahan nyt tämä blogikin kohta suurinpiirtein ajantasalla. Palailen syksyn kuulumisiin pikapuolin ;)

Motarin vieressä maastoilua

Uuteen arkeen totuttelemista

Viikko sitten Bambilla oli hieronta, mikä menikin ihan kivasti, vaikka tammuskaa alkoikin loppuvaiheessa jo vähän ärsyttää paikoillaan seisominen ja kiiman kipeyttämän peräpään kopelointi. Mitään pahoja jumeja ei onneksi löytynyt; isoimmat ongelmakohdat olivat niskan alueet ja toinen lapa, sekä ristiselkä, mutta tosiaan ei mitään vakavaa. Seuraava hieronta sovittiin muutaman viikon päähän, jotta saataisiin kunnolla käsiteltyä nuo ongelma-alueet auki. Kiva oli kuulla, että ei ainakaan olla menty ihan pieleen liikutusten kanssa, kun ei mitään isompaa sanottavaa löytynyt. Tästä on nyt sitten hyvä jatkaa treeneissä seuraavalle tasolle.

Hyvinvoiva karvaturri :)

Tiistaina olikin sitten jännempi päivä, kun iltapäivällä tultiin pihaan trailerin kanssa ja laiteltiin Bambi matkustuskuntoon. Pelkäsin todella paljon, että lastaamisessa tulee isoja ongelmia ja lopulta päädytään perumaan koko muutto kun tammaa ei saada koppiin. Onneksi näin ei käynyt, vaan kaikki meni paremmin kuin hyvin. Bambi peruutti kerran sillalta takaisin pihalle, mutta seuraavalla yrityksellä lompsi suoraan koppiin. Perille päästyämme se ei kyllä sitten halunnutkaan poistua trailerista, vaan veti ihan kokovartalolukon päälle ja vain möllötti paikoillaan trailerissa. Ilmeisesti se oli melkoisen järkyttynyt kuljetuksesta ja jonkinlaisessa shokissa, mutta onneksi se sitten havahtui takaisin henkiin kun matkustuskaveri purettiin hetkeksi ulos, jolloin Bambikin suostui poistumaan kuljetusvälineestä. Siitäpä sitten kaveri takaisin koppiin ja Bambi tutustumaan uuteen tarhaansa, jonne se jäi hieman jännittyneenä ihmettelemään paikkoja ja katselemaan naapuritarhojen hevosia. Ensimmäinen ilta menikin melko pörhäkkänä ollessa, samoin kuin seuraavana aamuna meinasi olla hirveä kiire joka paikkaan.

Viikonloppuna laitettiin Bambi ja sitä vuotta nuorempi ruuna Humu samaan tarhaan. Tästä olin erittäin innoissani, sillä edellisellä tallilla Bambi tarhasi yksin, mutta aidan yli oli kyllä koko ajan härkkimässä muita hevosia, eli se selkeästi on kaivannut seuraa. Ennen samaan tarhaan laittamista olin käynyt Bambin kanssa Humun tarhan luona, että ne olivat päässeet haistelemaan toisiaan, ja olivat ne hengailleet jo viereisissä karsinoissakin. Kovin olivat kiinnostuneita toisistaan, joten oltiin aika varmoja, että hyvin ne tulisivat toimeen keskenään. Bambi ainakin tykästyi kaveriinsa heti, ja olikin ihan jatkuvasti pussailemassa sitä kun vain tilaisuuden sai:

(c) Katri
Bambi pusuttelee :D

Yhdistäminen meni erittäin hyvin, Bambi varsinkin oli innoissaan ruunan lähelle päästessään, se on nimittäin näyttänyt aika reilusti kiimaa lähiaikoina, eli miesseura kelpasi kyllä. Parit vinkaisut ja arvojärjestyksen selvittäminen, jonka jälkeen Humu-herra joutuikin jo juoksemaan rakkaudenkaupuista Bambia karkuun ympäri tarhaa. Bambi ei ihan tajunnut, että kaikki ei välttämättä tykkää sen erittäin hyökkävästä suoraan iholle -tutustumistyylistä. Humu kuitenkin on pomo, ja nopeasti Bambikin siitä asettui kun olivat hetken rallitelleet ympäri tarhaa, josta Humun omistaja kuvasi lyhyen videonkin:

Linkki videoon kun ei tuo upotuskoodi tahdo toimia...

Nyt, kun muutosta on jo kulunut viikko, on Bambi pikkuhiljaa ruvennut rauhoittumaan, vaikka vieläkin tallissa yksin oleminen on sen mielestä maailman kauhein asia. Maastossa ollaan käyty maastakäsin ja kertaalleen ratsain, eikä sinne haittaa yhtään lähteä yksin, eli ei Bambia häiritse olla pois muiden hevosten luota, vain talli sitä ahdistaa. Sunnuntainakin kun kävin lyhyen lenkin selästä käsin tekemässä, se kerran hirnahti metsässä muiden perään, mutta muuten kulki oikein kuuliaisesti sinne mihin pyysin ja käytiin ihan umpihangessakin kahlaamassa metsän puolella. Levoton se toki on, ja vielä on tosi hankala malttaa seistä paikoillaan sekuntia pidempään, mutta onneksi se on niin kuuliainen, että parhaansa se kyllä yrittää vaikka välillä meinaakin keittää vähän yli.

Bambi ei oikein ollut poseeraustuulella

Käytiin myös Mantaa moikkaamassa Eemelin kanssa viikonloppuna ja tällä kertaa en itse ratsastanut ollenkaan, vaan Eemeli sai hoitaa Mantan liikutuksen. Itse pidin "tuntia", eli tällä kertaa opeteltiin ohjastuntuman säilyttämistä niin, ettei tulisi turhaa nykimistä hevosen suusta, samoin kuin siistejä siirtymisiä käynnistä raviin ja ravista laukkaan, sekä toisin päin. Eemeli on kyllä nopea oppimaan ja Manta ihan paras opetushevonen. Hienosti onnistui jo keventäminen, sekä laukannostot käynnistä ja ravista, eikä istuntakaan mikään ihan huono ollut. Veikkaan että kesään mennessä saadaan Eemeli starttaamaan heC harjoituskisat jos kovasti treenataan :D

Jokohan olisi lomailtu tarpeeksi?

Viimeksi taisinkin kirjoitella siitä, miten päätettiin antaa Bambille pieni mietintäloma, kun se oli lyhyessä ajassa oppinut niin paljon uusia asioita. Loma tulikin ihan tarpeeseen, mutta harmi vain, että se jatkuikin sitten vielä viikon pidempänä kuin oli tarkoitus, kun sainkin hyvin lyhyellä varoitusajalla neidille eläinlääkäriajan rokotusta ja raspaamista varten. Eläinlääkäri määräsi siis viikon loman rokotuksen vuoksi, joten tässä tuli viikon sijaan kaksi viikkoa pelkkää rentoa oleskelua. Hyvä uutinen oli, että hampaista ei löytynyt mitään isompaa sanottavaa, vain pieniä kohtia jotka kaipasivat raspin kosketusta.

Ohjasajopäivältä parin viikon takaa irtojuoksuttelua

Viikon lomailun jälkeen ehdittiin juuri siirtyä ratsastuksen pariin, eli ensin harjoiteltiin hetki selkäännousua, ja kun tamma ei ollut moksiskaan kun seisoin sen vieressä jakkaralla tai heiluin selän puolella, nousin siitä samalla selkään. Hienosti seisoi paikallaan ja malttoi ottaa porkkanaa palkinnoksi onnistuneiden selkäännousujen jäkeen. Otettiin muutamia kierroksia taluttaen kentällä käyntiä ja pysähdyksiä +liikkeellelähtöjä, joita siis oltiin harjoiteltu jo maastakäsin, eli hirveästi uutta ei niiden osalta Bambille tullut muuten, kuin että olin selässä, enkä sen vieressä. Kivasti meni kentällä lyhyt harjoittelutuokio ja käytiin vielä ilman talutusta kiertämässä hiittilenkki ilman mitään hötkyilyjä tai ongelmia. Melko paljon Bambi tukeutui Annikaan tai minuun, eli siihen joka on maassa sen vieressä, eikä tajunnut kuunnella ratsastajan apuja, mutta eiköhän se siitä totu ajan kanssa.

Toisen kerran kävin selässä itsekseni pari päivää tuon yhteisen harjoittelun jälkeen. Hyvin malttoi tamma seistä paikoillaan, vaikka nyt ei ollut ketään pitelemässä sitä kiinni ja jopa paremmin hoksasi kuunnella käskyjä kun oli vain ratsastaja, eikä se voinut tukeutua taluttajaan. Käytiin pari kierrosta kävelemässä hiitillä ja siitä sitten talliin takaisin taputusten kera. Viisas hevonen tuo kyllä on, mitään ongelmia ei ole, kunhan vain itse muistaa mitä kaikkea se osaa ja mitä asioita ei tosiaan voi vaatia kun niitä ei vain ole vielä sille opetettu. 

Tuon ratsastuskerran jälkeen tulikin sitten rokotuspäivä ja nyt olisi taas lupa liikkua. Huomiseksi on kuitenkin sovittuna hieronta, eli kevyt päivä on tiedossa jälleen, ja tiistaina sitten olisikin muutto edessä toiseen talliin. Tämä muuttohomma tuli itsellekin todella yllätyksenä ja harmittaa kyllä lähteä tuolta nykyisestä paikasta, mutta tämä on sellainen tilaisuus, mitä ei vaan voi jättää käyttämättä ja helpottaa omaa elämää erittäin paljon jatkossa. Bambi siis muuttaa nyt jo paikkaan, mihin sen piti vasta kesän alussa lähteä laitumelle, mutta nyt tulikin vähän lennosta tällainen muutos suunnitelmiin. Mantan ratsastamista en lopeta, vaikka tallia vaihdetaankin :)

Kyllä kevät on ihanaa aikaa

Joo, tiedän kyllä, että ihan vielä ei voi riemuita kevään tulleen kunnolla kun ulkona on kymmenen astetta pakkasta, mutta alkuviikosta päästiin nauttimaan ihanista aurinkoisista päivistä ja se kyllä nostatti mielialan uusiin ulottuvuuksiin. Kävin muutaman päivän putkeen liikuttamassa sekä Mantan että Bambin, eikä haitannut yhtään viettää tallilla kolmesta neljään tuntia joka päivä, aika meni kuin siivillä. Sain vieläpä Annalta kameran lainaan, niin käytin aurinkoiset hetket hyväksi ja räpsin kauniista neidoista poseerauskuvia. Tytöt teki parhaansa ja näyttivät hyvältä, minä en vain oikein osannut säätää asetuksia kamerasta oikein, minkä kyllä kuvien laadusta huomaa.

Mantan kanssa olen nyt tehnyt aika paljon laukkaharjoituksia, sillä se on meille ihan selkeästi kaikkein vaikein osa-alue. Käynnissä ja ravissa saan sen toimimaan ihan kivasti ja jopa aktivoitua sen liikkumaan takaa eteen, mutta laukka meinaa aina tuntua kuin tervassa tarpoisi. Manta ei ole sellainen hevonen, joka innostuu laukkatehtävistä. Se ei mitenkään "räjähdä" laukkaan tai kuumu laukannostoista jne. Enemmänkin se kyllä suorittaa kaiken mitä pyydetään, mutta ei missään nimessä laita yhtään enempää energiaa hommaan kuin mitä on ihan pakko. Ei se kuitenkaan laiska ole missään nimessä, oletan että ongelma on siinä, etten itse osaa motivoida sitä tarpeeksi hyvin, että se innostuisi tehtävistä ja pysyisi terävänä. Nyt olen yrittänyt itse pysyä ratsastaessa skarppina ja muistaa ratsastaa tehtävät loppuun saakka ja olla aina tietoinen, mitä seuraavaksi olen tekemässä, ettei ratsastukseen tule turhia "ajelehtimishetkiä", kun vain humputellaan ympäriinsä kummankaan tietämättä seuraavaa tehtävää. Olen siis vaihdellut tehtäviä nopealla tahdilla niin, että molemmat joutuvat keskittymään kunnolla tekemiseen. Esimerkiksi olen tehnyt väistöä, josta laukannosto ja voltti, josta seis ja taas laukannosto, jonka jälkeen raviin ja väistöä. Kaikkia mahdollisia variaatioita tehtäviin olen kokeillut ja nyt ehkä jo vähän olen päässyt jyvälle miten Mantan saa hereille ja töihin. Keskiviikkona sain ensimmäistä kertaa sen ihan oikeasti laukassa työstettyä hyväksi ja niin, että se kantoi itsensä ja käytti takapäätänsä hyvin. Oli ihan mahtava fiilis ja käytiin vielä treenin jälkeen yli puolen tunnin loppukävelyt maastossa ihan vain nauttimassa kauniista päivästä.

Bambinkin kanssa on viimeisen kuukauden aikana edistytty huimin askelin ja nyt onkin aika antaa tamman pitää vähän helpompi viikko. Se on oppinut niin paljon uusia asioita lähiaikoina, että nyt viime päivinä siinä on ollut havaittavissa pienimuotoista turhautumista ja stressiä. Ajateltiin siis, että tästä reilu viikko ihan vain käydään kävely- ja hölkkälenkeillä ilman mitään aivoja kuormittavia tehtäviä ja toimenpiteitä. Yritetään tallissakin tehdä vain kivoja juttuja, kun nyt ollaan harjoiteltu paljon esimerkiksi pään koskettelua ja päitsien ja suitsien laittoa siellä, eikä Bambi ymmärrettävästi niistä aina ole ihan kauhean mielissään. Tehdään siis nyt tekemisestä uudestaan kivaa ja lähdetään sitten takaisin työntekoon vähän kevyemmällä asenteella ja varmistaen, että vähän ikävämpien harjoitusten vastapainona muistetaan tehdä myös kivoja juttuja.

Välillä pitää muistaa ottaa rennosti ja nauttia elämästä! :)

Hyvänä uutisena eiliseltä vielä, että taisi nyt Bambille löytyä sopiva kuolain. Kävin Hööksillä ja ostin sieltä sylinterikuolaimen, mikä nyt ainakin yhden kokeilun perusteella vaikuttaisi parhaalta vaihtoehdolta tähänastisista kokeiluista. Löysin myös ihanat oranssit CRW:n silikonipaikkaiset ratsastushousut halvalla niin pakkohan ne oli ostaa :D

Ohjasajohommia

Viikonloppuna saatiin Annikan kanssa aikataulut natsaamaan niin, että päästiin yhtäaikaa tallille, joten otettiin sen päivän projektiksi aloittaa ohjasajon alkeet Bambin kanssa. Pitkästä aikaa tamma sai päällensä ihan kunnon varustuksen: oli juoksutusvyö, rintaremmi, suitset ja ohjasajo-ohjat, kun tähän saakka ollaan menty vain päitsillä niin juoksutuksessa kuin muussakin maastakäsittelyssä. 

Täydessä tällingissä!

Suitsien laitto alkaa jo sujua ihan hyvin, vieläkin korvien koskettaminen ja vääntely on Bambille pienimuotoinen järkytyksen aihe, mutta sietää jo suitsien pukemisen kun rauhallisesti etenee. Kuolaimet sen sijaan olivat tammalle maailman inhottavin asia. Se ei millään meinannut lopettaa niiden kolisuttelua ja mupeltamista, ja suu olikin levoton koko työskentelyn ajan. Täytyy pyytää lähiaikoina eläinlääkäri raspaamaan ja tarkastamaan neidin suu ennen kuin ruvetaan ajamaan tai ratsastamaan, jos vaikka tuo levottomuus johtuisi jostain ongelmasta suussa. Tänään kokeilin toista kuolainta, jonka kanssa Bambi oli jo vähän rauhallisempi, eikä ainakaan protestoinut niin pahasti kuin tuota aiemmin käytössä ollutta kolmipalaa. Täytynee siis vain etsiä sopivaa vaihtoehtoa, jos jokin kokeilu sitten osuisikin oikeaan. Kovaa kuolainta ei haluta, mutta ilmeisesti joku melko kapea liikkuvalla/pyörivällä keskiosalla voisi olla mahdollisesti hyvä. Etsinnät jatkukoon..

Takaisin sunnuntaihin! Laiteltiin siis ohjasajovermeet tammalle päälle ja suitsien päälle puettiin vielä päitset, joista Annika sitten talutti Bambia, kun itse tulin ohjien kanssa aluksi ihan vierellä kävellen. Kentällä seisoskeltiin hetki paikoillaan ja kiersin ohjat kädessä Bambin takaa ja heiluttelin ohjia, jotta nähtiin reagoiko se kun ohjat osuvat lautasille tai kintereille. Mitään reaktiota ei saatu aikaiseksi, vaikka ihan kunnolla heiluttelin ja koskettelin ohjilla joka paikkaan, vaan tamma seisoskeli rauhallisesti paikoillaan koko toimituksen ajan. 

Mikään ei tätä tammaa näköjään hetkauta

Siitä sitten vaan liikkeelle niin, että Annika hoiti ohjaamisen, eli kuolaimessa kiinni olevat ohjat olivat vain totuttelun vuoksi mukana, niitä ei käytetty vielä ohjaamiseen tai pidättämiseen. Harjoiteltiin samalla äänikäskyjä niin, että minä pyysin takana liikkeelle tai pysähtymään. Hetki meni ennen kuin Bambi tajusi, että takaanta tulevaa ääntä pitäisi kuunnella, kun on niin tottunut turvautumaan siihen taluttajaan pelkästään. Homma sujui tosi hyvin ja muutamien kierrosten jälkeen riisuttiin ylimääräiset varusteet ja neiti pääsi vielä hölkkäilemään vapaana kentällä. 

Ensin harjoitellaan pysähtymistä ja paikallaan seisomista, jonka jälkeen äänikomento ja kosketus raipalla - liikkeelle

Taisi Bambilla olla aika tylsää kentän ympäri tarpoessa, ainakin ilmeiden perusteella

Tänään tiistaina kokeilin itsekseni samaa hommaa, mutta tosissaan ilman taluttajaa ja ohjat päitsissä kiinni. Hetken pohdiskelin, kehtaanko lähteä yksin säätämään, että ei ainakaan takapakkia tulisi jos koko harjoitus olisikin ihan täysi fiasko, mutta päätin kuitenkin yrittää. Arvelin, että jos rupeaa vaikuttamaan siltä, että yhteistä säveltä ei löydy, teen jotain helpompaa harjoitusta ja jätetään sitten homma siihen. Mentiin ensin kentälle, jossa tamma ei aluksi yhtään tajunnut, miksi siirryin sen taakse ja lähti vain pyörimään ympyrää kun yritti päästä rinnalleni. Onneksi on tullut opetettua sille väistätys- ja liikkumiskäskyt, niin sain sen siirreltyä käskemällä oikeisiin asemiin, ja kun kerran pääsin kunnolla taakse, oli eteenpäin liikkuminen helppoa. Kierrettiin hetki kentällä ja sitten käytiin kävelemässä hiittilenkki ympäri ilman mitään ongelmia. 

Nyt kun ohjasajosta on saatu perusasiat opetettua, täytyy seuraavaksi opettaa sama homma kuolaimen kanssa. Bambille ei siis ole opetettu esimerkiksi kuolaimen/ohjan liikkeen seuraamista tai edes perustuntumaa, joten nämä täytyy opettaa ensin, ennen kuin lähdetään kuolaimen avulla kontrolloimaan sitä ohjasajossa tai muussa työskentelyssä. Sepä onkin tämän viikon tavoitteena, ja toivottavasti viikonloppuna päästään jo kuolaimen kanssa ohjasajamaan ja mahdollisesti jo totuttamaan kärryihin, tai enemmänkin aisojen väliin laittamista. 

Lälläslää oon hieno tyttö :P

Ai niin, perjantaina kävi kengittäjä vuolemassa neidin kaviot, jotka olivat vähän liian pitkään olleet hoitamatta. Kieltämättä jännitti todella paljon, minkälainen tuomio kavioista tulisi ja onnistuisiko vuolu ollenkaan kun vasta on opeteltu kavioiden puhdistaminenkin. Turhaan kuitenkin pelkäsin: vuolu meni tosi hyvin, pari kertaa yritti nykäistä jalkaa pois, mutta muuten seisoi paikoillaan kuin tatti. Jaloista ja kavioista tuli vain positiivista palautetta, kuulemma ovat erittäin hyvässä kunnossa ja pärjäisi varmaan kengättä jatkossakin jos halutaan pitää. Todennäköisesti kesään mennessä kyllä laitetaan kengät, kun kesäpaikassa maastot ovat kovia hiekkateitä, niin eipähän kavio kulu sitten liikaa siellä.

Hienosti nousee jalka kun on hyvin hoidetut kaviot :D

Irtojuoksuttelua ja treenisuunnitelmia

Olen varmaan jo muutaman kerran maininnut, että Bambin liikunta koostuu tällä hetkellä kävelytyksestä ja irtojuoksuttelusta, josta sainkin perjantaina vähän videoa ja muutamia puhelinlaatuisia kuvia otettua tänne julkaistavaksi. Kentälle oli kertynyt mukava lumikerros, vaikkakin välillä näytti neitokaisella vähän jalat sotkeutuvan, tai sitten lumen alla oli joissain kohti muhkuraista, kun meinasi tasapaino heittää. Pystyssä pysyttiin kuitenkin ja meno oli mukavan tasaista. 

Hienoja jumppaliikkeitä neiti esitti heti alkuun

Joskus kuukausi sitten kun alettiin irtojuoksutella, Bambin liikkuminen oli hirveää ryntäilyä kulmasta toiseen sen jälkeen kun sille oli opetettu että eteenpäin pyytäminen tarkoittaa, että pitäisi liikkua. Se siis lähti kyllä liikkeelle, mutta sinkosi vain lähimpään kulmaan odottelemaan uutta liikkumiskäskyä. Nyt se on tajunnut jo paremmin mitä siltä odotetaan ja osaakin jo hakeutua kivasti juoksemaan etäisesti ympyrää muistuttavalle uralle. Välillä toki tulee omia suunnanmuutoksia tai stoppailuja, mutta päivä päivältä tottelevaisuus paranee ja olen kyllä tyytyväinen, että vaikka Bambin elämään on tullut uusia sääntöjä, on sen työskentelyinto pysynyt silti samana. Vähän pelkäsin, että neiti rupeaa kiukuttelemaan kun pitääkin ruveta tekemään mitä käsketään, eikä saa kulkea oman päänsä mukaisesti :D

Yllärispurtti kun pyydettiin nurkasta raville. Pyyntöihin reagoidaan täysillä tai ei lainkaan :P

Aluksihan siis syynä tähän liikunnan yksipuolisuuteen oli puhtaasti se, että Bambille ei oltu opetettu mitään muita tapoja työskennellä: Taluttaminen sujui juuri ja juuri ja irtojuoksutuskin piti opettaa alusta lähtien, kun raukka ei tiennyt mikä käsky tarkoitti liikkeelle lähtemistä. Nyt ollaan tehty jo todella paljon töitä perusjuttujen opettamisessa; hoitotoimet ovat alkaneet sujua ihan rutiinilla ja taluttaessa tyttö käyttäytyy oikein mallikkaasti. On siis aika ruveta lisäämään haastetta liikutukseen ja muutenkin opetella lisää uusia asioita, ettei unohduta junnaamaan jo opittuja juttuja liian pitkäksi aikaa.

Hyyyvin on sisätakajalka alla :D

Vähän meinasi välillä tulla tylsää hölkötellä ympyrää ennen kuin tuli lupa laukata

Tehtiin siis Annikan kanssa jonkinlaista koulutus-/liikutussuunnitelman raakaversiota ja aika hyvin jo alkoi hahmottumaan mitä seuraavina kuukausina olisi tarkoitus tehdä. Tavoitteena olisi, että parin seuraavan kuukauden aikana Bambi tottuisi maastakäsin perustyöskentelyyn, eli kuolaintuntuma, ohjan seuraaminen, väistöt, pidätteet, peruutus ym olisi hallinnassa. Ensiksi siis täytyy siedättää/totuttaa se varusteisiin, eli kuolaimiin ja suitsiin, satulaan, juoksutusvyöhön, sekä valjaisiin. Satula ja suitsethan sillä on ollut jo päällä useasti, mutta koska se jännittää niiden laittamista todella paljon, opetetaan koko homma ihan alusta asti. Varusteisiin totuttaminen on nopea homma ja esimerkiksi juoksutusvyöhön se tottui yhdellä siedätyskerralla, joten en usko muidenkaan kanssa tulevan isompia ongelmia. Ainoa haastavampi homma on suitsien pukeminen, koska neiti on vieläkin todella arka korvistaan. Kunhan suitset ja kuolaimet on tutut, sekä maastakäsin on totutettu miten kuolaimen kanssa toimitaan jne, siirrytään ohjasajoon ja siitä mahdollisimman pian ihan kärryillä ajamiseen, että pääsisi jo vähän reippaampia lenkkejäkin sitten tekemään.

Onko se laama vai hevonen?

Jeeee poni sai luvan laukata!

Laidunkauden alkuun mennessä ollaan toivottavasti jo siinä pisteessä, että hevonen toimii hyvin kärryillä, eli jarru ja ohjaus on kunnossa, sekä autojen ja muiden outouksien ohittaminen onnistuu turvallisesti. Ollaan siis kesä sellaisessa paikassa, jossa ei ole muita maastoja kuin hiekkatietä, eli liikenteeseen on totuteltava ennen sitä. Tarkoitus olisi ajamisen ohessa tässä kevään aikana totuttaa myös ratsastajaan vähintäänkin niin, että tallia kiertävällä hiittilenkillä pystyisi menemään käyntiä ja ravia hallitusti. Kentällä sitten käynnissä paljon jumppaavia harjoituksia ja puomeja ym. Vasta kun maastossa/radalla ravi on hallittua, siirrytään kentällä ravailuun ja sama homma sitten aikanaan laukan kanssa. Eli kevät menee siis perusjuttujen opettelussa ja liikunnan osalta siis osaamistason mukaisesti mahdollisimman monipuolisesti kävelytystä maastossa, irtojuoksutusta, juoksutusta liinassa, ohjasajoa maastossa ja kentällä ja sitten aikanaan ajamista ja ratsastusta, sekä kesällä toivottavasti myös uittamista.

Sellaisia suunnitelmia meillä. Varmasti jätin pois vaikka mitä opeteltavia juttuja ja oioin mutkia, mutta eiköhän tuosta jotain selvää saa. Tilanteen mukaan toki mennään ja joudutaan ihan varmasti muuttamaan näitä suunnitelmia vielä monta kertaa matkan varrella. Tässä kuitenkin jonkinlainen idea millä lähdetään liikkeelle ja katsotaan mihin asti näillä päästään.

Loppuun vielä video perjantain irtojuoksutteluista. Itse olin kentän vieressä Mantan selässä kuvaamassa kun Annika oli Bambin kanssa kentällä. Videota on pätkitty vähän hassusti, kun yritin pitää Annikan poissa kuvasta mahdollisimman hyvin, siksi tulee hassuja katkoja välillä. Kentällä oli tosiaan varmaan jotain muhkuroita lumen alla, minkä vuoksi meno on vähän töksähtelevää välillä, toivotaan että ensi kerralla näkyisi jo vähän siistimpää liikettä ;)