keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Pihattoelämää ja hammashuoltoa

Laidunkausi loppui meidän osalta elokuun lopussa, ja oli aika muuttaa pois kesäpaikasta. Hetken oli harkinnassa, jos oltaisiin jääty kyseiseen paikkaan, mutta itsellä oli muutto myös edessä ja löydettiin yhtä hyvä paikka sitten lähempää uutta osoitettani.

Kesällä olin tehnyt Bambin kanssa jonkin verran lastausharjoituksia (tai oikeastaan purkuharjoituksia..) ja nyt muuton koittaessa Bambi lompsi koppiin kuin vanha tekijä, ja uudella tallilla saatiin se normaalisti myös purettua, mikä siis oli itselle se enemmän jännittävä asia, kun viimeksi Bambia ei millään meinannut saada kopista ulos. Bambi otti uudet maisemat erittäin rennosti, ja pystyinkin jättämään sen heti tarhailemaan rauhassa, samalla kun itse keskityin järjestelemään tavaroita paikoilleen.

Uudella tallilla ihmettelemässä 
Bambi muutti siis pihattoon asumaan ja näin muutaman kuukauden perusteella olen kyllä erittäin tyytyväinen ja varma, että ratkaisu oli paras mahdollinen. Aluksi oli hieman ongelmia sopivan pihattokaverin löytämisessä, Bambi kun puolusti omia heiniään todella raivokkaasti, eikä lopulta päästänyt kaveria syömään lainkaan, vaikka heinää oli monessa kasassa sekä sisällä että ulkona. Meinasi jo iskeä epätoivo, ja jouduttiin jo miettimään, että onko tässä pakko kuitenkin alistua karsinapaikalle, kun vaihtoehtona olisi yksin pihatossa asuminen. Lopulta Bambille kuitenkin saatiin sopiva kaveri, lämppäritamma sekin, joka ei sen kiukutteluista hätkähtänyt, kun itsekin on melko kipakka tapaus. Yllättävää kyllä, näiden välillä ei edes ensimmäisellä tutustumiskerralla ollut minkäänlaista vinkumista tai potkimista, ne vain vilkaisivat toisiaan ja totesivat, että kaipa tuon kanssa voi elää. Siitä lähtien ovat olleet kuin paita ja peppu, mitään ongelmia ei ole ollut.

Käsitykseni mukaan Bambi on nuorempana asunut pelkästään pihatossa, mikä myös selittää karsinassa stressaamisen. Nyt kun se on jo jonkin aikaa taas asustanut pihatossa, huomaa miten levollisempi se on ja sen koko olemus on paljon rennompi ja rauhallisempi. Kaikki turhat hötkyilyt ja riekkumiset esimerkiksi käytävällä on jääneet pois, varustaminen ja kavioiden hoito sujuu ongelmitta ja jopa eläinlääkäri sai rauhassa piikittää tamman, kun kesällä jouduttiin painimaan puoli tuntia, että rauhoituspiikki saatiin perille asti.

Bambi varsana pihatossa
Bambihan siis raspattiin kesällä, kun sillä alkoi tulla suun kanssa tosi pahoja oireiluita, mutta tuolloin eläinlääkäri ei löytänyt suusta mitään sanottavaa. Nyt pyysin toisen eläinlääkärin käymään vielä, kun suu ei vieläkään mielestäni ollut normaali, vaikka suoran kumikuolaimen ansiosta jo paljon parempi. Tämä lääkäri löysikin hyvin pienen sudenhampaan murusen oikealta puolelta ikenestä, joka aiheutti pahaa kipua. Vaikka hampaan murunen oli pieni, eikä sillä ollut isoja juuria, niin se kuitenkin heilui ja kahdella piikillä rauhoitettu Bambi tunsi kivun kun hammasmurua sormella heilutti. Ei siis ihmekään, että kuolaimet ei ole ollut sen mielestä yhtään kiva juttu. Eläinlääkäri arveli, että murunen on aiemmin ollut paremmin "kiinni", mutta silloin kesällä ongelmien alettua on joko kuolaimen vaikutuksesta tai syödessä niksahtanut heilumaan ja ruvennut aiheuttamaan pahenevaa kipua. Muuten suussa ei ollut sanottavaa ja oli kyllä helpottavaa löytää syy tuohon suuongelmaan.

Ensimmäinen kerta kun todettiin että suuongelma on paha. Koko ratsastuskerta oli tämän näköistä, suu niin auki kuin turpahihna antoi periksi, ja lopeteltiinkin nopeasti. Tämän jälkeen lähdettiin ratkomaan ongelmaa ja ollaankin jätetty alaturpis pois, jotta ongelmat havaittaisiin mahdollisimman pian jatkossakin. (Sudenhammas löytyi oikealta ylhäältä)
Hammashuollon jälkeen Bambi on ollut paljon parempi ratsastaa ja se on alkanut jo pikkuhiljaa lämpenemään jopa suitsimiselle. (Bambillehan ei ole pystynyt laittamaan suitsia normaalisti, myös päitsien laittoa panikoi alkuun, ollaan laitettu suitset ilman kuolaimia leipäpalapalkalla ensin korvien yli, ja sitten vasta kuolain kiinni toiselta puolelta ja suuhun). Nyt se alkaa kaikin puolin olla jo kuin ihan oikea hevonen, jonka kanssa ei jatkuvasti tarvitse miettiä mistä se seuraavaksi vetää herneet nenään tai saa paniikkikohtauksen :D

Neiti on nykyään niin hyvätapainen että ihan ihmetyttää. Korvahupun ja suitsetkin saa laittaa toiselle päähän ilman draamaa :D
Pihaton lisäksi uudella tallilla on aivan loistavat maastot ja paljon sekä tasaista, että mäkistä peltoa, missä voi ratsastaa. Myös hyvä valaistu kenttä ja estekalusto löytyy, eli nyt on ollut todella hyvä treenailla ja pitäytyä liikutussuunnitelmissa. Pihaton ja säännöllisen liikunnan ansiosta Bambi on pysynyt vetreänä ja stressittömänä, ja toivonkin, että sitä ei enää joudu takaisin karsinaan laittamaan. Sillä alkaa olla jo kiva pörröinen talvikarvan alku, ja vähän jännittää miten hurjan pörrön se tässä talven aikana saakaan kasvatettua. Kuivatuslomia on pitänyt ostaa iso kasa, mutta muuten en ole kyllä pihattoa kokenut mitenkään ongelmalliseksi, enemminkin se on helpottanut elämää huomattavasti.

Bambin liikutus on sujunut nyt todella hyvin. Alkusyksystä päästiin todella hyvin maastoilemaan useamman kerran viikossa, minkä lisäksi vähintään kerran viikossa otettiin koulutreeniä kentällä ja juoksuteltiin sekä liinassa että irtona. Lisäksi parin viikon välein on päästy irtohypyttelemään, josta Bambi on tykännyt todella paljon. Bambin irtohypytys on todella helppoa, sille ei tarvitse rakentaa kujaa ja riittää että pyytää sen liikkeelle, niin tammahan painelee esteelle ihan omatoimisesti.

Kuvakaappaus videolta
Pientä taukoa tuli vähän aikaa sitten huonojen kelien vuoksi, jonka jälkeen sekä minä, että Annika oltiin kipeänä, ja Bambin liikutus oli lähinnä juoksuttelua. Nyt ollaan taas normaalissa rytmissä ja toistaiseksi kenttäkin on ollut oikein hyvässä kunnossa, ollaan pystytty menemään ihan normaalisti kengättä, vaikka lunta on tullut reilusti. Laittelen lokakuun alusta muutamia kuvia vielä tähän loppuun, nämä otettu melko pian hammashuollon ja lomailun jälkeen.



perjantai 11. marraskuuta 2016

Kesä 2016

Täällä ollaan taas. Pistin blogin piiloon keväällä, kun aika ei millään riittänyt päivittämiseen ja kuvamateriaaliakaan ei meinannut saada, kun päivät meni niin kiireessä töitä tehden ja yleensä Bambin liikutukset hoidin silloin kun muita ei ollut tallilla. Nyt motivaatiota ja aikaa blogin kirjoitteluun taas löytyisi, joten katsotaan miten aktiivisena onnistun tämän tällä kertaa pitämään. Jos ei muuta, niin tuleepahan ainakin laitettua kuvia talteen, koneelta kun niitä ei ikinä jaksa kaivella :D

Ennen kuin rupean kirjoittamaan ajankohtaisista asioista, ajattelin kirjoitella nyt ensin pienen pikakelauksen viime kesän kuulumisista. Kuten mainitsin, kesä meni aikalailla nopeasti ohi töitä tehdessä ja Bambia sekä muita heppoja liikutellessa. Olin siis töissä laidunkauden ajan samalla tallilla, jossa Bambikin kesän vietti, joten työn ja harrastuksen yhdistäminen kävi erittäin helposti. Oli todella kiva tehdä ulkohommia ja päästä ratsastamaan erilaisia hevosia, sekä muutenkin olemaan enemmän osa talliyhteisöä, viihdyin siis erittäin hyvin ja kesä oli todella kiva. Vaikka töitä kyllä riitti ja kevyitä ei päivät olleet, jäi hyvin kyllä virtaa myös Bambin kanssa touhuamiseen, minkä lisäksi minulla oli myös viisivuotias tamma ratsastettavana parin kuukauden ajan, eli tekeminen ei ihan heti loppunut kesken. 

Bambi oli siis maalis- ja huhtikuun karsinapaikalla, ja heti kun kelit salli, siirrettiin hevoset yötäpäivää ulos. Edellisessä postauksessa kertoilinkin, mitä oltiin maaliskuun aikana ehditty puuhailla, ja samalla kaavalla siitä jatkettiinkin seuraavat pari kuukautta. Paljon harjoiteltiin ihan peruskäsittelyä, otettiin Annikan ja tallinomistajan kanssa tosissaan treeniin päitsienlaittoon totuttelu ja siinä edistyttiinkin valtavin harppauksin, kun kaikki Bambia käsittelevät olivat mukana. Myös käytävällä ja hoitopuomilla seisomista täytyi harjoitella taas alusta alkaen uudessa paikassa, Bambi oli melko levoton varsinkin, jos ei nähnyt muita hevosia, mutta ei mitenkään mahdoton muutamia kiukuttelupäiviä lukuunottamatta. Aluksi käytiin todella paljon maastakäsin maastoilemassa, mutta koska Bambi toimi myös todella hyvin ratsastaen maastossa, se olikin iso osa liikutusta koko kevään ajan kunhan liukkaat kelit vaihtuivat kuiviin teihin. 
Bambi valitsi paremmat reitit narulenkeillä, itse tyydyin kävelemään tiellä :D
Yritettiin myös opetella ajohommia, mutta melko huonolla menestyksellä, sillä itsellä ei ollut tarpeeksi resursseja niin intensiiviseen harjoitteluun, mitä Bambin opettaminen olisi vaatinut, Se ei sietänyt lainkaan kärryn aisojen painetta kääntyessä, mikä siis ei olisi mitenkään mahdotonta opettaa pois, mutta yksin sitä on hankala harjoitella, joten Bambi pääsi tällä kertaa pälkähästä ja sai pitäytyä ratsunhommissa. Keväällä tehtiin myös päätös Bambin jättämisestä kengättömäksi, vuolut onnistui kengittäjän toimesta hyvin ja sopivat bootsitkin löytyi, jotta pystyttiin liikkumaan sorateilläkin.

Kesäkuun ensimmäinen päivä muodostettiin varsinaiset kesälaumat ja päästettiin hevoset isoille laidunlohkoille. Bambi pääsi tammalaumaan, ja hieman yllättäen siitä tulikin koko lauman pomo, vaikka olisin itse odottanut, että laumaan kuulunut Manta olisi sen paikan itselleen napannut. Lauma asettui tosi hyvin ja mitään kommelluksia ei kesän aikana sattunut. Muutenkin kesä meni todella sujuvasti ja ilman isompia vaikeuksia, päästiin harrastamaan hyvällä mielellä ja Bambi oppi jatkuvasti uutta ja rauhoittui silminnähden käsittelyn osalta. Isoin ongelma kesällä oli Bambin kiinni saaminen laitumelta, sitä kun ei aina olisi huvittanut lähteä kavereiden luota töihin :D

Tammalauma tutustumassa 
Mitäs me sitten kesällä tehtiin? Maastoiltiin ainakin todella paljon, otettiin pitkillä suorilla laukkavetoja ja käytiin rämpimässä metsässä harjoittelemassa tasapainoa ja jalkoihin katsomista. Kentälläkin kyllä mentiin, alkukesästä käytiin Mansikka-ahon kentällä, eli siellä missä Piirto aiemmin asusteli ja loppukesä sitten omalla kentällä, kun tallille sellainen valmistui. Maastoilu teki todella hyvää myös Bambin ratsastettavuudelle kentällä ja homma rupesi jo sujumaan tosi hyvin. 
Mansikka-ahon kentällä heinäkuussa
Huomaa tyylikäs vyölaukku xD kulkee kännykkä kätevästi mukana ;)
Ensimmäisiä kertoja laukkaa kentällä, vähän vielä hankalaa tammalle
Loppukesästä tuli kuitenkin hieman takapakkia, kun Bambi ei meinannut ollekaan sietää kuolaintuntumaa ja ilmeisesti samasta syystä myös rupesi panikoimaan selkäännousua. Eläinlääkäri kävi melkein heti tarkastamassa suun ja muutenkin koko hevosen, mutta ei löytänyt mitään sanottavaa. Ongelma siis oli myös ratsuttajan alla, samoin kun valmennuksissa ohjeistettuna, joten melko hukassa oltiin mikä olisi vikana. Vaihdettiin satula sopivampaan ja mentiin kuolaimettomalla mahdollisimman paljon. Kuolaimettomalla ei protestoinut selkäännousua eikä ratsastusta muutenkaan. Kuolain vaihdettiin suoraan kumikuolaimeen, mikä helpotti asiaa melkoisesti, eli suussa oli vika (ja vika siis myöhemmin saatiinkin selville)...

Bambi sai kesällä myös lomailla, pidettiin se loimitettuna niin oli paljon rauhallisempi, vaikka ei mitään ihottumaa tai allergiaa ollutkaan, paarmat oli vain hirveitä kiusankappaleita :/
Suuongelma oli todella ikävä, sillä Bambista huomasi, miten työnteko muuttui sen mielestä ikäväksi ja esimerkiksi laitumella karkuun juokseminen sitä hakiessa lisääntyi selvästi ongelmien alettua. Onneksi olin alkukesästä ostanut LG-kuolaimettomat, joiden kanssa Bambi oli oma rento itsensä ja niillä oli hyvä käydä maastolenkkejä tekemässä. Paljon mentiin myös ilman satulaa tai rungottomalla satulalla ihan siltä varalta, jos satula olisikin ollut ongelma. Onneksi maastoilu onnistui ja kelit suosivat koko kesän, niin päästiin kokemaan paljon uusia asioita tamman kanssa. Nähtiin rekkoja, traktoreita, kaivinkoneita, busseja, harrikoita ja vieraita heppoja, eikä mikään aiheuttanut ongelmia maastossa. Käytiin ratsastamassa moottoritien vierustalla kulkevalla hiekkatiellä, sekä mentiin alikulkusillan kautta asfalttitietä pitkin saman motarin ali, jotta päästiin uittopaikalle. Järveen meneminen oli Bambin mielestä ensimmäisellä kerralla aivan mahdoton ajatus, mutta Manta kun näytti esimerkkiä, kykeni Bambikin seuraamaan perässä, ja toisella kerralla se olikin porukasta ensimmäinen, joka uskalsi veteen talsia ja mennä ihan uimaan asti <3


Polskimassa 

Siinäpä meidän kesä ei-niin-tiivistetysti, mutta onpahan nyt tämä blogikin kohta suurinpiirtein ajantasalla. Palailen syksyn kuulumisiin pikapuolin ;)

Motarin vieressä maastoilua