Pihattoelämää ja hammashuoltoa

Laidunkausi loppui meidän osalta elokuun lopussa, ja oli aika muuttaa pois kesäpaikasta. Hetken oli harkinnassa, jos oltaisiin jääty kyseiseen paikkaan, mutta itsellä oli muutto myös edessä ja löydettiin yhtä hyvä paikka sitten lähempää uutta osoitettani.

Kesällä olin tehnyt Bambin kanssa jonkin verran lastausharjoituksia (tai oikeastaan purkuharjoituksia..) ja nyt muuton koittaessa Bambi lompsi koppiin kuin vanha tekijä, ja uudella tallilla saatiin se normaalisti myös purettua, mikä siis oli itselle se enemmän jännittävä asia, kun viimeksi Bambia ei millään meinannut saada kopista ulos. Bambi otti uudet maisemat erittäin rennosti, ja pystyinkin jättämään sen heti tarhailemaan rauhassa, samalla kun itse keskityin järjestelemään tavaroita paikoilleen.

Uudella tallilla ihmettelemässä 

Bambi muutti siis pihattoon asumaan ja näin muutaman kuukauden perusteella olen kyllä erittäin tyytyväinen ja varma, että ratkaisu oli paras mahdollinen. Aluksi oli hieman ongelmia sopivan pihattokaverin löytämisessä, Bambi kun puolusti omia heiniään todella raivokkaasti, eikä lopulta päästänyt kaveria syömään lainkaan, vaikka heinää oli monessa kasassa sekä sisällä että ulkona. Meinasi jo iskeä epätoivo, ja jouduttiin jo miettimään, että onko tässä pakko kuitenkin alistua karsinapaikalle, kun vaihtoehtona olisi yksin pihatossa asuminen. Lopulta Bambille kuitenkin saatiin sopiva kaveri, lämppäritamma sekin, joka ei sen kiukutteluista hätkähtänyt, kun itsekin on melko kipakka tapaus. Yllättävää kyllä, näiden välillä ei edes ensimmäisellä tutustumiskerralla ollut minkäänlaista vinkumista tai potkimista, ne vain vilkaisivat toisiaan ja totesivat, että kaipa tuon kanssa voi elää. Siitä lähtien ovat olleet kuin paita ja peppu, mitään ongelmia ei ole ollut.

Käsitykseni mukaan Bambi on nuorempana asunut pelkästään pihatossa, mikä myös selittää karsinassa stressaamisen. Nyt kun se on jo jonkin aikaa taas asustanut pihatossa, huomaa miten levollisempi se on ja sen koko olemus on paljon rennompi ja rauhallisempi. Kaikki turhat hötkyilyt ja riekkumiset esimerkiksi käytävällä on jääneet pois, varustaminen ja kavioiden hoito sujuu ongelmitta ja jopa eläinlääkäri sai rauhassa piikittää tamman, kun kesällä jouduttiin painimaan puoli tuntia, että rauhoituspiikki saatiin perille asti.

Bambi varsana pihatossa

Bambihan siis raspattiin kesällä, kun sillä alkoi tulla suun kanssa tosi pahoja oireiluita, mutta tuolloin eläinlääkäri ei löytänyt suusta mitään sanottavaa. Nyt pyysin toisen eläinlääkärin käymään vielä, kun suu ei vieläkään mielestäni ollut normaali, vaikka suoran kumikuolaimen ansiosta jo paljon parempi. Tämä lääkäri löysikin hyvin pienen sudenhampaan murusen oikealta puolelta ikenestä, joka aiheutti pahaa kipua. Vaikka hampaan murunen oli pieni, eikä sillä ollut isoja juuria, niin se kuitenkin heilui ja kahdella piikillä rauhoitettu Bambi tunsi kivun kun hammasmurua sormella heilutti. Ei siis ihmekään, että kuolaimet ei ole ollut sen mielestä yhtään kiva juttu. Eläinlääkäri arveli, että murunen on aiemmin ollut paremmin "kiinni", mutta silloin kesällä ongelmien alettua on joko kuolaimen vaikutuksesta tai syödessä niksahtanut heilumaan ja ruvennut aiheuttamaan pahenevaa kipua. Muuten suussa ei ollut sanottavaa ja oli kyllä helpottavaa löytää syy tuohon suuongelmaan.

Ensimmäinen kerta kun todettiin että suuongelma on paha. Koko ratsastuskerta oli tämän näköistä, suu niin auki kuin turpahihna antoi periksi, ja lopeteltiinkin nopeasti. Tämän jälkeen lähdettiin ratkomaan ongelmaa ja ollaankin jätetty alaturpis pois, jotta ongelmat havaittaisiin mahdollisimman pian jatkossakin. (Sudenhammas löytyi oikealta ylhäältä)

Hammashuollon jälkeen Bambi on ollut paljon parempi ratsastaa ja se on alkanut jo pikkuhiljaa lämpenemään jopa suitsimiselle. (Bambillehan ei ole pystynyt laittamaan suitsia normaalisti, myös päitsien laittoa panikoi alkuun, ollaan laitettu suitset ilman kuolaimia leipäpalapalkalla ensin korvien yli, ja sitten vasta kuolain kiinni toiselta puolelta ja suuhun). Nyt se alkaa kaikin puolin olla jo kuin ihan oikea hevonen, jonka kanssa ei jatkuvasti tarvitse miettiä mistä se seuraavaksi vetää herneet nenään tai saa paniikkikohtauksen :D

Neiti on nykyään niin hyvätapainen että ihan ihmetyttää. Korvahupun ja suitsetkin saa laittaa toiselle päähän ilman draamaa :D

Pihaton lisäksi uudella tallilla on aivan loistavat maastot ja paljon sekä tasaista, että mäkistä peltoa, missä voi ratsastaa. Myös hyvä valaistu kenttä ja estekalusto löytyy, eli nyt on ollut todella hyvä treenailla ja pitäytyä liikutussuunnitelmissa. Pihaton ja säännöllisen liikunnan ansiosta Bambi on pysynyt vetreänä ja stressittömänä, ja toivonkin, että sitä ei enää joudu takaisin karsinaan laittamaan. Sillä alkaa olla jo kiva pörröinen talvikarvan alku, ja vähän jännittää miten hurjan pörrön se tässä talven aikana saakaan kasvatettua. Kuivatuslomia on pitänyt ostaa iso kasa, mutta muuten en ole kyllä pihattoa kokenut mitenkään ongelmalliseksi, enemminkin se on helpottanut elämää huomattavasti.

Bambin liikutus on sujunut nyt todella hyvin. Alkusyksystä päästiin todella hyvin maastoilemaan useamman kerran viikossa, minkä lisäksi vähintään kerran viikossa otettiin koulutreeniä kentällä ja juoksuteltiin sekä liinassa että irtona. Lisäksi parin viikon välein on päästy irtohypyttelemään, josta Bambi on tykännyt todella paljon. Bambin irtohypytys on todella helppoa, sille ei tarvitse rakentaa kujaa ja riittää että pyytää sen liikkeelle, niin tammahan painelee esteelle ihan omatoimisesti.

Kuvakaappaus videolta

Pientä taukoa tuli vähän aikaa sitten huonojen kelien vuoksi, jonka jälkeen sekä minä, että Annika oltiin kipeänä, ja Bambin liikutus oli lähinnä juoksuttelua. Nyt ollaan taas normaalissa rytmissä ja toistaiseksi kenttäkin on ollut oikein hyvässä kunnossa, ollaan pystytty menemään ihan normaalisti kengättä, vaikka lunta on tullut reilusti. Laittelen lokakuun alusta muutamia kuvia vielä tähän loppuun, nämä otettu melko pian hammashuollon ja lomailun jälkeen.