Hajatelmia menneestä kesästä ja vähän kaikesta muustakin

Tuntuu, että kesällä jämähdin Piirron kanssa samoihin vanhoihin kaavoihin mitä tulee liikutukseen ja kaikkeen muuhunkin. Mentiin todella paljon maastossa ja kentällä kävin vain ratsastamassa askellajit läpi jos ei ollut ketään mukana tallilla kuvaamassa tai vaikkapa auttamassa puomien kanssa. Käytiinhän me kisoissa ja valmennuksissa, mutta nyt kun ajattelee niin hirveästi ei ole kuitenkaan tapahtunut kehitystä tasossamme alkukesään nähden. 

Kesän kuumimmat päivät käytettiin kevyeen kenttätyöskentelyyn

Aina ei ihan muistanut keskittyä olennaiseen kun paarmat oli kimpussa

Kehitystä on kuitenkin tapahtunut minun ja Piirron suhteessa ja yhteistyössä. Tällä hetkellä treenaaminen ja onnistuneet ratsastuskerrat eivät ole tärkeysjärjestyksessäni ylimpänä, vaan osaan iloita onnistumisista kaikilla osa-alueilla asioissa, jotka joillekin voivat olla itsestäänselvyyksiä. 

Ensimmäistä kertaa Piirto antoi tulla silittämään kun se oli makoilemassa <3

Kesällä huolehdittiin viilennyksestä ja päiväunista samalla :D

Esimerkiksi kesän aikana ollaan (siis minä olen) päästy lopullisesti eroon maastoilujännityksestä. Ollaan käyty ilman satulaa pitkillä lenkeillä, uittamassa, menty moottoritien ali ja asfalttitietä pitkin vilkkaan liikenteen lähellä ilman mitään ongelmia, sekä olen oppinut luottamaan Piirtoon kaikissa yllättävissä tilanteissa. 

Mitä vähemmän varusteita, sen mukavampi tällaiselle laiskalle omistajalle ja ahneelle hevoselle

Olen myös meinannut haljeta ylpeydestä, kun joku muu on ratsastanut Piirrolla ja tykännyt siitä todella paljon. En siltikään meinannut uskoa korviani kun sain hurjasti kehuja Piirron liikkeistä ja ulkonäöstä valmentajalta ja kisoissa tuntemattomilta. Kyllähän Piirto on alusta saakka ollut minun silmissäni maailman paras hevonen, mutta on ihanaa että myös muut näkevät siinä potentiaalia ja en ainakaan ole onnistunut pilaamaan koko hevosta tässä vajaan vuoden aikana.

Ryhdikäs poni :)

Minulle tullessaan Piirto oli melko lihasköyhä oltuaan joutohevosena jonkin aikaa, mutta laidunkauden jäljiltä sillä oli kuitenkin jonkin verran ylipainoa ja virtaa kuin pienessä pitäjässä. Näistä asioista huolimatta näin miten hieno hevonen se oli, ja miten hyvin se oli kasvattajalla koulutettu ja opetettu toimimaan ihmisten käsittelyssä. Vielä tähän mennessä minulla ei ole ollut mitään ongelmia Piirron hoidossa tai muussa käsittelyssä, sillä se on jo varsana oppinut oikeat tavat toimia, ja se kunnioittaa ihmistä juuri niin kuin hevosen pitääkin. 

Velipoika ensimmäistä kertaa ikinä hevosen selässä ja oli ihan luonnonlahjakkuus (jep, kypärä puuttuu -.-)

Piirto pikkuponi :D kiltisti tottelee oli kuka tahansa taluttamassa

Isoin muutos siis Piirrossa on tapahtunut parantuneen luottamuksen lisäksi sen ulkomuodossa. Vihdoinkin siinä alkaa näkyä säännöllisen liikutuksen merkit, se on saanut lihasta ja heinämaha on alkanut pienenemään hitaasti mutta varmasti. Jossain vaiheessa oli jo hieman toivoton olo, kun suunnitelmallisesta liikutuksesta ja ruokinnasta huolimatta tuntui, kuin mitään muutosta ei tapahtuisi. Odotus ja kärsivällisyys näyttäisi nyt tuottavan tulosta ja nyt kesän loputtua ollaan valmiita jatkamaan taas hieman vakavammalla asenteella tätä hommaa.

Onnellinen hepo = onnellinen omistaja

Ei siis ollutkaan yhtään huono asia, että kesä meni erilaisissa merkeissä kuin tiukahkoon treeniin painottunut lopputalvi ja kevät. Kuten sanoin, kesä paransi meidän kahden suhdetta ja muutenkin rohkaistuin kokeilemaan paljon monipuolisemmin asioita Piirron kanssa. En ollut tehnyt minkäänlaista liikutussuunnitelmaa kesän varalle, ainoa tavoite oli, että Piirto saisi ainakin parin viikon kevyemmän jakson, mutta muuten mentäisiin ihan fiiliksen mukaan. Monen tunnin maastolenkit, uittoreissut, mäkitreenit ja peltolaukkailut, samoin kuin valmennukset ja kisareissut olivat sitten lopulta hyvässä tasapainossa ihan sattumalta, ja Piirto on paremmassa lihassa kuin koskaan. Oma ratsastustaso on ehkä hieman kärsinyt, mutta siihen ehtii panostaa nyt syksyn pimeydessä kunnolla.

Uimahetki helteessä

Hellettä piti myös kisoissa

Nyt siis toivotaan, että vesisateet loppuisivat ja pysyisivät poissa Reijolan yltä, jotta saataisiin kunnon treenit taas polkaistua käyntiin. Jos jonkinlaista tavoitetta uskaltaisin tähän väliin heittää, niin toiveissa olisi ehkäpä talvikaudella käydä kisaamassa vähän paremmilla tuloksilla heB ja re 80cm. Ihan realistiset mahdollisuudet noihin on jo nyt, isoin ongelma on vain ollut satulan päällä tällä hetkellä, joten itse joudun isompaan rääkkiin tulevaisuudessa. Jonkin verran muutoksia on tulossa nyt syksyllä, kun Anna ottaa enemmän vastuuta Piirron liikutuksessa ja hoidossa, mutta koen tämän vain hyvänä asiana niin Piirrolle kuin minullekin. 

Vapaalla tyylillä kohti tulevia koitoksia!

Näissä tunnelmissa odottelen siis tulevaa syksyä, joka alkaa meillä 7.9. järjestettävissä harjoituskoulukilpailuissa Jokirannan ratsastuskoululla. Täytyy vain toivoa, että olen saanut olkapääni siihen mennessä kuntoutettua, sillä olisin osallistumassa Piirron lisäksi myös toisellakin hevosella kisoihin. Seuraavassa postauksessa olisikin pitkästä aikaa luvassa videota jonkin ajan takaa kun treenailin Piirron kanssa, minkä lisäksi vähän infoa tästä toisesta kisakaverista ja sen kanssa treenailusta myös :)