Hyvät treenit tuimalla ilmeellä

Käytiin tänään Annan kanssa tallilla, minä ratsastin ja Anna toimi hovikuvaajana. Kiva oli saada vähän parempilaatuisia kuvia taas, vaikkakin aurinko pysyi piilossa koko päivän, joten jouduin muokkailemaan kuvia aika rajusti, mikä vähän heikensi laatua. Parempia kuitenkin kuin omenapuhelimella otetut kuva, mitä yleensä tänne blogiin päätyy.

Valitettavasti paraskaan kamera ei auta jos kuvattavat on tätä laatua :DD

Olin melko skeptinen tallille mennessä siitä, että pystyykö kentällä tekemään taaskaan yhtään mitään. Meillähän kenttä on varmaan parhaassa kunnossa mitä lähialueiden talleihin vertaa, mutta ei siellä silti hirveästi ole viitsinyt tasapainottomalla lämppärillä ravailla tai laukata. Yllätyinkin positiivisesti, kun kenttä oli jo sen verran pehmennyt, että pystyttiin työskentelemään ensimmäistä kertaa varmaan kuukauteen ravissa. 

Tessalla oli todella paljon virtaa ja menohaluja, kun se tajusi, että nyt saa luvan kanssa ravata, ja se rupesi painamaan ohjalle pahasti ja ryntäsi raviin aina kun ajattelinkin siirtymistä. Myös hidastaminen käyntiin tapahtui viiveellä ja ohjalle painaen, joten otettiin pieni aikalisä ja järjestelin ajatukseni ja toimintasuunnitelman uusiksi. Aluksi olin siis meinannut ihan vain ravailla ympyrällä molempiin suuntiin sen verran, että ravi toimii ja Tessa malttaa liikkua rauhassa, mutta tämä osoittautui huonoksi suunnitelmaksi. Oikeaan kierrokseen pystyin tuon suunnitelman toteuttamaan, mutta kun vaihdettiin vasempaan, eli Tessalle vaikeampaan kierrokseen, sillä ei riittänyt tasapaino ja keskittymiskyky ympyrällä työskentelyyn. Olisin varmasti saanut sen toimimaan kun tarpeeksi pitkään olisin tapellut, mutta arvelin tehdä jotain rauhoittavampaa, eli siirtymisiä.

Kiukuttaa ihan pirusti kun ei saa syöksähtää vauhtiin heti kulmasta

Sitten kun on lupa lähteä niin pää ylös ja vauhdilla eteeeeen!

Ainakin se takaosa työskentelee, vai miten se oli

Minähän olen aivan liian laiska työstämään siirtymisiä, kun taas Tessalle ne tekisivät todella hyvää, koska siirtymisissä se ei voi kiihdytellä ja painella oman mielensä mukaan täyttä vauhtia eteenpäin. Nyt sitten otin epäonnistuneen ympyrätyöskentely-yrityksen jälkeen Tessan ihan uralle kävelemään ja aloin tehdä käynti-ravi -siirtymisiä aina pitkillä sivuilla. Tavoite oli siis mennä lyhyt sivu ja kulmat hyvässä käynnissä ja ilman ohjalle painamista ja kiihdyttelyä ja vasta pyynnöstä siirtyä mahdollisimman rauhalliseen raviin - mieluiten pysyen ryhdikkäässä muodossa ja jälleen painamatta ohjalle ja ryntäämättä kiitoraviin. Aluksi tamma oli aika näreissään kun pitikin siirtyä takaisin käyntiin juuri kun oli päässyt ravaamisen makuun ja siirtymiset olivat melkoista vetokilpailua kun istunnalla pysäyttäminen ei meinannut millään mennä jakeluun. Pellon puoleisella pitkällä sivulla se siirtyi heti alusta asti todella nätisti rauhalliseen raviin, ei kiihdytellyt ja käyntiin siirtymisetkin olivat ihan kivan tasapainoisia ja selvittiin niistä tappeluitta. Kuitenkin kun toisella pitkällä sivulla tehtiin täysin samaa, ei Tessa enää malttanut pysyä rauhallisessa ravissa vaan ampaisi vauhtiin ja rupesi painamaan kuolaimelle ja nykimään ohjia käsistä. Tähän päättelin syyksi sen, että liikuttiin kohti kentän porttia, jonne Tessa pyrki erittäin innokkaasti ja tosiaan kiihdytti heti kun tajusi mihin suuntaan ollaan menossa. Jouduinkin pari kertaa ohjaamaan sen suoraan aitaa päin, jotta se ei saanut tahtoaan läpi ja päässyt jatkamaan haluamassaan askellajissa kuolaimeen purren, vaan näin se tajusi, että jos ei istuntaa tai pidätettä kuuntele, loppuu se matkanteko tavalla tai toisella kuitenkin. 

Korvat tötteröllä!

Ei enää niin iloisen näköinen tamma kun ei saanut lähteä vermon takasuoralle :D

Jos en saa rynniä niin näytänpä kieltä ainakin :P

Välillä vähän venytellään ...

Vähän jo rauhallisempaa menoa :) (joo kädet reisillä jne jne, shit happens)

Kun saatiin tuo pieni taistelu pois alta, rupesi homma sujumaan kivasti ja helpommalla sivulla tuli todella hienoja ja erityisesti rauhallisia ravipätkiä ja siistejä siirtymisiä. Myös tallin puolen pitkällä sivulla meno parani jokaisella kerralla aina vähän ja lopetettiinkin siihen kertaan, kun Tessa meni koko tehtävän läpi halutulla tavalla. Oli todella hyvä fiilis ratsastuksesta, vaikka aluksi olikin aika turhautunut olo kun hevonen vain painoi ohjalle, rullaili turpa ryntäissä tai vaihtoehtoisesti juoksi alta kuuntelematta apuja lainkaan. 

Tessa kuuntelee tarkasti kun höpöttelen sille kehuja jatkuvasti :D

Rajaus on aika huono mutta ei mahda mittään :D

Onx tää nyt sitä piaffee :DD

Oli se Tessa välillä ihan ilosen näkönenkin :D 

Pyrin tänään myös ohjaamaan Tessaa liikkumaan niin, että se kannattelisi itse päätänsä, enkä antanut sille lupaa roikkua ohjassa lainkaan tai vetää päätä linkkuun, eli nenää ryntäisiin, sillä nuo liikkumistavat sille ovat jopa helpompia ja niitä se tarjoaa ennemmin kuin sitä ravureille tyypillistä pää pystyssä kaahottamista. 

Vähän turhan syvä muoto

Alaspäin siirtymisissä on kiva yrittää horjuttaa ratsastajaa nykäisemällä ohjat kädestä

Kehuja tulee kuitenkin kun se pää on itse kannateltuna ja takapäässäkin ehkä rupeaa jotain tapahtumaan

Aina kun se painui liian syvälle, pyysin sitä jalalla työskentelemään ja pienellä ohjasotteella nostamaan itseään ylemmäksi ja heti kun se palasi toivottuun ryhtiin, annoin sen olla rauhassa ja kiitin. Kiitin myös silloin kun nenä nousi vähän liioitellustikin ylös ja vaikka se syöksähtikin reilummin eteen, pääasia että se ymmärsi mitä siltä toivoin ja lopulta nuokin reaktiot tasoittuivat ja se jaksoikin liikkua kivoja pätkiä kantaen päänsä itse ja kuitenkin liikkuen niin tasapainoisesti kuin tässä vaiheessa voi toivoa.

Ihana Tessa ja könöttävä ratsastaja -.-

Enää ei tarvinnut roikkua ja painaa ohjalle jatkuvasti

Sitten taas rupesi kunto loppumaan ja Tessa arveli että minähän en päätäni itse kanna ja lähti taas rullaamaan

Pieni muistutus ja herneet meni nenään niin että sujahti 

No jospa kuitenkin jaksan vielä hetken kun kerta nätisti pyydät..

Vähän testailua miten ohjien pituus vaikuttaa ryhtiin

Käytiin vielä ratsastuksen jälkeen lyhyesti läheisellä peltotiellä vähän kokeilemassa toista kertaa ikinä hiihtoratsastusta. Anna pääsi minareille ja uskallettiin jopa ottaa ensimmäinen kunnollinen ravipätkäkin. Tessa tosin innostui laukkaamaan, mutta ei se vauhti siitä paljoa kasvanut askellajin vaihtuessa. Anna pääsi kaksi kertaa maistelemaan lunta, mutta Tessa oli todella hieno heppa ja käyttäytyi fiksusti, vaikka huomasi tilanteen olevan sille vielä melko jännittävä. Otetaan huomenna vielä Annikan kanssa uusiksi jos vaan lumet ei ole päivän aikana hävinneet maasta kokonaan :)

P.S. Tessa näyttää tosi kiukkuiselta monissa kuvissa, se tuppaa pitämään korvia luimussa kun se keskittyy. Silloin kun sillä oli kiimakiukut niin silloin oli oikeesti äkäsen näkönen, näissä lähinnä tuima :D