keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Murphyn laki

Täällä taas. Jälleen on saanut todeta sen, että jos minun elämässä jokin asia voi mennä pieleen, niin sehän menee pieleen ja vielä muutama muukin asia siinä sivussa heittää kuperkeikkaa.

Pahoittelut valitusvirrestä, voi jättää lukematta ja hypätä suoraan tekstin loppuosaan jossa jopa vähän positiivisuutta ilmassa :D


Vähän tämmönen fiilis on tällä hetkellä - lataamoon kai tässä joutais lähtemään jo :D
Mistähän aloitettaisiin tän paskan purkaminen tänne..? Aloitetaanko vaikka siitä, miten paljon ärsyttää että oon viimesen kuukauden verran ollu sairaslomalla ja sitä jatkuu vielä melkein kuukauden? Tai siitä että tän sairasloman aiheuttaja ei oo mikään sairaus vaan eräs ihmispaska joka päätti yksi kaunis aamu käydä mun kimppuun ja pahoinpidellä minut työmatkalla eikä edes jääny kiinni asiasta? Siinäpä oliskin jo jonkin verran sanottavaa. Voidaan myös puhua siitä, miten minun ihana tietokone on sanomassa viimesiäkin sopimuksiaan irti ja lopulta jumitti niin, että ei lähtenyt enää käyntiin ja toki kaikki kuvat viime kuukausilta jäi sinne. Olin tietenkin ehtinyt tehdä pari videotakin tässä kun on hyvin ollut aikaa, mutta nepä hävisivät myös samoilla höyryillä. Lisäksi onnistuin vielä tippumaan yhden lainahepan selästä viikko sitten ja vieläkin kolottelee joka paikkaan.

Eikä siinä vielä kaikki - koska tuo reilun kuukauden takainen tapahtuma nyt pikkuisen vaikutti minun turvallisuudentunteeseen, on ollut hieman hankala aloittaa muun muassa syksyn opinnot tai edes kuvitella miten pystyy menemään takaisin töihin tässä kunnossa. Enkä edes halua ajatella miten raha-asiat tulevat tästä korjaantumaan, pitkä sairasloma vaikuttaa nimittäin aika reippaasti tuloihin, samoin kuin se, että opinnot ovat viivästyneet ja kela ei halua maksaa enää mitään. Ai niin, ja autokin on ihan romu ja pitäisi saada kuukauden päästä katsastettua. Joko saa lyödä hanskat tiskiin?

Olisi ihan älyttömästi asioita, mitä pitäisi saada tehtyä, mutta mitään ei vaan saa aikaiseksi. Nyt sentään olen pikkuhiljaa onnistunut tekemään etänä koulutehtäviä, joita jäi rästiin, mutta tuntuu aika pohjattomalta tämä suo tällä hetkellä.


Onneksi sentään jotain valonpilkahduksia elämässä on tälläkin hetkellä, vaikka niitä ei aina huomaakaan. Tero, Repe ja Piirto voivat hyvin ja ovat olleet minun tuki ja turva viime aikoina, samoin kuin rakas velipoikani, jonka kanssa on pitkästä aikaa päässyt viettämään kunnolla aikaa. Tallilla onneksi olo on aina rento ja siellä on turvallista olla, eikä mieltä paina mitkään ahdistavat asiat. Jotenkin vain siellä osaan nollata pään ihan kokonaan ja vain nauttia hetkestä. Sen taidon kun oppisin siirtämään muuhunkin ympäristöön, niin voisin haistattaa pitkät kaikille murheille ja liidellä vaan seitsemännessä taivaassa päivät pitkät.

Rakas pullaponi <3
Hyviä uutisia sen verran, että Piirron kanssa on tapahtunut isoja edistysaskeleita jälleen, ja voin vain olla tyytyväinen siihen, että olen löytänyt Annan, jota parempaa henkilöä en olisi voinut kuvitellakaan Piirron puoliylläpitäjäksi. Tämä puoliylläpito tuli muutenkin juuri sopivalla hetkellä, sillä olen nyt saanut pitää hieman taukoa Piirron kanssa treenaamisesta ilman huonoa omaatuntoa, koska se on päässyt Annan kanssa liikkumaan paljon ja itse olen kuitenkin pystynyt seuraamaan heidän tekemisiään läheltä ja olemaan muutenkin mukana puuhassa. Piirrolla pidettiinkin tehokas este- ja puomikuuri, sillä se alkoi vähän olla välinpitämätön esteillä, ei jaksanut nostella jalkojaan ja takapäässä ei oikein ollut voimaa tarpeeksi kunnollisiin ponnistuksiin. Muutamassa viikossa ero oli selvästi huomattavissa, ja viime estetunnilla Piirto hyppäsi kuin parempikin estehevonen ja varoi jalkojaan, sekä oli ihan eri aktiivisuustasolla liikenteessä. 

Eron huomasin myös kun pitkästä aikaa tein sen kanssa ihan kunnollisen koulutreenin (meillä kun viime viikot on menneet lähinnä ilman satulaa peltoillessa). Sain Piirron hakeutumaan hyvin pyöreäksi ja pysymään tuntumalla siirtymissä, joka on ollut sille aiemmin todella vaikeaa, mutta nyt ne sujuivat leikiten. Tein kahdeksikkoja ravissa vaihdellen asetuksen määrää ja väistätellen takapäätä - täysin ilman ongelmaa. Lopuksi tehtiin vielä käynnistä laukannostoja, jotka yllättäen sujuivatkin kuin tanssi! Myös oikea laukka, joka on aiemmin ollut lähes mahdoton kaivaa käynnistä, nousi nyt joka kerta täydellisesti. Suurin yllätys ja ylpeyden aihe minulle oli kuitenkin laukan laatu: Piirto polki vahvasti alleen ja laukkasi ensimmäistä kertaa ikinä oikeasti koottuna, pyöreänä ja takapäätään käyttäen. Pystyin tekemään pientä volttia ja asettamaan sitä kunnolla, sekä säätelemään laukkaa mieleni mukaan. Olin selässä ihan suu auki ihmetyksestä - en vain voinut uskoa, että minun Piirto oli se hevonen joka tuntui niin hyvältä tuolla hetkellä. Valitettavasti tuosta en saanut minkäänlaista kuva- tai videomateriaalia, mutta toivotaan että ei ollut viimeinen kerta kun meni noin hyvin :D

Kyllä meistä tulee vielä hienoja!

Toinen ylpeydenaiheeni viime viikolta on Repe ja Piirto yhdessä: Repe on ollut nyt minulla mukana tallilla aina kun olen aamulla mennyt sinne ja se on tullut todella hyvin toimeen hevosten parissa, Repe tajuaa olla menemättä liian lähelle (yrityksen ja erehdyksen myötä opittua, Piirto kerran kopsautti liian lähellä ollutta reppanaa kalloon, jonka jälkeen hajurako on pitänyt) ja malttaa seurailla minua jos vien heiniä tai puhdistan karsinaa. Mikä parasta, olen nyt pari kertaa käynyt pellolla ratsastamassa ilman satulaa Piirrolla ja Repe on ollut vapaana mukana - voiko parempaa ollakaan!

Possut lenkkeilee


4 kommenttia:

  1. Voi ei. :( Miten tommosta voi tapahtua?? Ällöttäviä ihmisiä.

    Onneks Piirto on hieno! Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kaikkea saastaa tähänkin maailmaan mahtuu.. Piirto jaksaa aina olla niin hellyyttävän suloinen että kaikki murheet unohtuu sen kanssa :)

      Poista
  2. Miten kisat meni piirolla ja sillä toisella hepalla? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitenkään huipusti mutta ei huonostikaan, kirjoittelen jonkinlaisen lyhyen kisapostauksen seuraavaksi :)

      Poista